Pentti Huovinen

Kirjoituksia ja puheita

Huolestuttavia uutisia Kiinasta

Tarttuvien tautien asiantuntijoiden huolestuneet katseet on suunnattu Kiinaan. Vuodenvaihteen jälkeen kuusi henkilöä on sairastunut H5N1-lintuinfluenssaviruksen aiheuttamaan vaikeaan infektioon. Viisi heistä on kuollut.

Kuusi sairastunutta kuulostaa mitättömältä. Tilanne on kuitenkin vakava. Kiinassa ei ole pitkään aikaan ollut lintutartuntoja. Lisäksi nyt sairastuneet ovat yllättäen eri puolilta Kiinaa tuhansien kilometrien päässä toisistaan. H5N1-viruksen on siis täytynyt levitä laajalti Kiinan linnustoon. Toiseksi, Kiinassa on juuri nyt uuden vuoden aika, jolloin vieraillaan sukulaisten parissa ja matkustetaan pitkiäkin matkoja. Ankat ja kanat ovat perheaterioiden herkkua. Kun virusta on paljon linnuissa ja ihmiset ovat kontaktissa lintujen sekä toistensa kanssa, ihmisestä toiseen tarttuvan virusmutantin syntyminen on tavallista todennäköisempää.

Hyvä tietysti on, että virus ei ole vielä tarttunut ihmisestä toiseen. Maapallon biologisen kellon mukaan olisi kuitenkin jo aika, sillä edellisestä influenssapandemiasta on kulunut yli 40 vuotta. Pandemia syntyy, kun uudentyyppinen virus alkaa levitä eikä väestöllä ole sille immuniteettia. Hongkongilainen jylläsi vuonna 1968, aasialainen 1957 ja espanjalainen 1918–20. Edellisten pandemioiden väli on siis ollut 11 ja 37 vuotta.

H5N1-viruksella on samoja piirteitä kuin espanjantaudin aiheuttajalla H1N1-viruksella. Siksi sitä on pidetty hyvänä kandidaattina uudeksi pandemiavirukseksi. Olemme kuitenkin aikaisempia aikoja paremmassa tilanteessa siksi, että nyt tiedämme, mikä virus liikkuu ja missä. Tästä syystä H5N1-viruksen leviämistä siipikarjassa on pystytty jossain määrin torjumaan.

Jokin aika sitten julkaistun tutkimuksen mukaan uudet influenssavirukset, siis myös pandemian aiheuttajat, ovat kotoisin juuri Aasiasta. Siellä linnut ja ihmiset elävät yhdessä jopa saman katon alla. Hongkongilainen ja aasialainen ovat siis oikeita nimityksiä. Espanjantauti on nimenä erehdys, sillä ensimmäisen maailmansodan aikana sotasensuuri esti kertomasta, että tautia oli ennen Espanjaa esiintynyt jo Yhdysvalloissa, muissa Länsi-Euroopan maissa ja mitä todennäköisimmin myös Aasiassa. Sensuurista vapaa Espanjan lehdistö kertoi ensimmäiseksi taudista, ja siksi tämä viime vuosisadan ikävin influenssapandemia on nimetty espanjantaudiksi.

Taloustieteilijät ovat arvioineet, että maailmanlaajuinen pandemia aiheuttaisi bruttokansantuotteen merkittävän laskun. Liikkumisen rajoitukset ja tartunnan pelko haittaisivat dramaattisesti kauppaa ja kaikkea elämää. On puhuttu jopa 30 prosentin bkt-vähennyksestä teollisuusmaissa. Suomessa se merkitsisi 50 miljardia euroa. Ainoa valopilkku lienee, että kun pandemia on ohi vuoden parin kuluttua alkamisestaan, elinkeinoelämä elpyisi nopeasti.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan kyse ei ole siitä, tuleeko pandemia, vaan siitä, milloin se tulee. Suomessa on hyvät kansalliset ja sairaanhoitopiirikohtaiset terveydenhuollon valmiussuunnitelmat. Samoin on suurilla yrityksillä. Aina on kuitenkin syytä kysyä, voisimmeko tehdä valmistautumisen vieläkin paremmin. Hyvillä valmiustoimilla ja oikean tiedon levittämisellä voidaan lievittää kärsimystä ja vähentää taloudellisia tappioita. On syytä lisäksi toivoa, ettei pandemia iske nyt vallitsevan laman aikana.

Kirjoitus on julkaistu uusisuomi.fi näkökulmat-palstalla Huolestuttavia uutisia Kiinasta