Pentti Huovinen

Kirjoituksia ja puheita

Nuori tarvitsee vanhempia!

Kansanterveyslaitoksen aikuisväestön terveyskäyttäytymistä koskevassa seurantatutkimuksessa lähes joka kuudes 15 - 64-vuotias suomalainen ilmoittaa olleensa masentunut edeltävän kuukauden aikana. Tuoreessa Kansanterveyslehdessä kerrotaan nuorten masennuksesta ( http://www.ktl.fi/kansanterveyslehti/). Masennuksen ilmaantuvuuden huippukohta on 15 - 18 vuoden iässä. Vaikka masennus ei koko väestön tasolla ole kuluneen 30 vuoden aikana lisääntynyt, nuorten masennusoireet saattavat tutkijoiden mukaan olla lisääntymässä.

Pikkuvauvoista ja vielä alakouluikäisistäkin on helppo pitää, vaikka lasten kasvatus onkin kovaa työtä. Nuoruusikä sen sijaan on myrskyisää aikaa, joka aika ajoin koettelee vanhempien hermoja. On jollain tavalla luonnollista välttää yhteenottoja ja antaa nuorten olla omissa oloissaan. Lapsen varttuessa nuoreksi me vanhemmat saatamme antaa helposti periksi. Vaikkei pitäisi.

Terveystieteen tohtori Sari Fröjd toteaa, että jokaisella nuorella pitäisi olla ainakin yksi aikuinen, joka on kiinnostunut hänestä. Nuoruusikä ei hänen mukaansa voi olla se kohta, jossa lapsesta lakataan huolehtimasta. Vanhemman on oltava kiinnostunut tämän menemisistä. Ne nuoret joiden vanhemmat eivät tiedä, missä nuori viettää viikonloppuiltansa, voivat tutkimusten mukaan huonommin kuin nuoret, joiden vanhemmat seuraavat lastensa menemisiä. Masennuksen ja ahdistuneisuuden oireet ovat yleisempiä nuorilla, joiden vanhemmat eivät olleet selvillä nuortensa menemisistä tai tunteneet näiden ystäviä. Nuori pääsee masennuksen takia myös useammin hoitoon, jos äiti on ollut huolissaan nuoren mielialan tai käytöksen muutoksesta.

Lääketieteen tohtori Linnea Karlsson korostaa, että ensimmäisen masennusjakson hyvä hoito on tärkeää masennuksen pitkäaikaishaittojen vähentämiseksi. Erityisesti vakava masennus uusiutuu helposti: kahden vuoden seurannassa 40 % ja viiden vuoden seurannassa peräti 70 % sairastuu uudelleen. Nuorten masennus voidaan Karlssonin mukaan nähdä ainakin osittain stressisairautena. Siksi nuoren elinolosuhteilla ja ympäristöllä on merkitystä masennusriskin vähentämisessä ja masennuksesta toipumisessa.

Professori Jouko Lönnqvist korostaa luottamusta. Luottavainen ja toiveikkaasti ajatteleva ihminen voi paremmin. Mitä enemmän tätä luottamuspääomaa on, sitä helpompaa on elämän hallinta. Koti ja koulu ovat avainasemassa luottamuksen kehittymisessä. Mitä paremmin lapsen ja nuoren kehitystä voidaan tukea, sitä paremmat ovat hänen elämänsä eväät.

Nuoret tarvitsevat aikuisikään saakka vanhempien tukea. Vaikka vanhemmilla on kasvatuksen päävastuu, tarvitsevat monet perheet tukea lasten ja nuorten kasvatukseen. Meillä on erinomaiset äitiys- ja lastenneuvolat. Olisiko taas aika nostaa esille nuorten ja perheiden neuvolat, joissa perheitä voitaisiin tukea monialaisesti.

Pentti Huovinen

Kolumni on julkaistu uusisuomi.fi nettilehdessä 21.4.2008