Pentti Huovinen

Kirjoituksia ja puheita

Ilmastonmuutos lisää terveysriskejä

Usein ajatellaan, että ilmastonmuutos on arktisten jääalueiden sulamista ja poikkeuksellisia sääilmiöitä. Näin tietysti on, mutta asiantuntijoiden mukaan ilmastonmuutoksen tärkeimmät haitalliset vaikutukset kohdistuvat terveyteen.

Jos oikein huonosti käy, tämän vuosisadan loppuun mennessä tammikuun keskimääräinen vuorokausilämpötila voi Suomessa nousta pahimmillaan jopa 10 asteella. Alin arvio Ilmatieteen laitoksen mukaan on 2,5 astetta. Kesät kuumenevat selvästi vähemmän; heinäkuun vastaavat lämpötilojen rajat ovat korkeimmillaan 6 ja matalimmillaan 0,5 astetta. Joka tapauksessa hellepäivien määrä Etelä-Suomessa tulee nelinkertaistumaan. Kesäiset 60 hellepäivää pistävät jo hikoilemaan. Samalla ne ovat merkittävä terveysriski iäkkäille ja sairaille.

Professori Jouko Tuomisto luokittelee juuri ilmestyneessä Kansanterveyslehdessä (3/2008; www.ktl.fi/kansanterveyslehti) tärkeimmät ilmastonmuutokseen liittyvät terveysvaikutukset niiden toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Malarian leviäminen ja vajaaravitsemus ovat listan kärjessä. Nämä molemmat ovat suomalaisille varsin kaukaisia uhkia, mutta sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien kuolemien ja tautien lisääntyminen on jo lähempänä. Ilman laadun heikkeneminen lisää verenkierto- ja hengityselimistön sairauksia. Ja koska ripulitauteja aiheuttavat bakteerit pitävät lämpimästä, myös ruokamyrkytysten määrä tulee lisääntymään.

Epävarmempaa sen sijaan on hyttysten välittämien tautien lisääntyminen. Jos talvea ei enää ole, muuttuvat hyttysten elinolosuhteet merkittävästi. Toisen maailmansodan aikana malariaa esiintyi kesäisin Karjalassa ainakin joillakin vankileireillä. Mutta vaikkei malaria Suomeen pesiytyisikään, hyvin epämiellyttäviä tauteja ovat hyttysten levittämät ja pääosiltaan tropiikissa esiintyvät dengue- ja chikungunyakuumeet. Denguekuume voi olla jopa tappava, jos sen saa toisen kerran lyhyen ajan sisällä. Chikungunyakuumetta on hiljattain esiintynyt Pohjois-Italiassa, joten ilmaston lämmetessä Suomikaan ei liene turvassa. Korkea kuume, lihas- ja nivelkivut eivät ole mukavia oireita, vaikkei tauti ei tappava olisikaan.

Positiivisia terveyteen vaikuttavia muutoksiakin on. Talviset paleltumakuolemat ehkä vähenevät. Tosin Suomessa kylmyyden aiheuttamista tapaturmaisista kuolemista puolet johtuu viinasta.

Ilmastonmuutosta kannattaa ehdottomasti torjua, sillä näin edistämme ja suojelemme omaa mutta erityisesti tulevien sukupolvien terveyttä.

Pentti Huovinen

Kirjoitus on julkaistu uusisuomi.fi -nettilehdessä 25.3.2008