Pentti Huovinen

Kirjoituksia ja puheita

Onnellisuutta etsimässä

”Mikä on korkein käytännön toimin saavutettava hyvä?

Sekä ihmisten suuri joukko että sivistyneet sanovat sen olevan onnellisuus, ja heidän mielestään ’olla onnellinen’ tarkoittaa samaa kuin ’elää hyvin’ tai ’onnistua elämässä’.

Aristoteles

”Suomalaiset eivät ole ikinä aiemmin eläneet näin pitkään, eikä heillä ole ollut yhtä paljon rahaa kuin nyt,” sanoi Kansanterveyslaitoksen professori Jouko Lönnqvist hiljattain tehdyssä haastattelussa. Lönnqvist jos kuka tuntee suomalaiset. Hän on tutkinut suomalaisten tuntoja jo yli 20 vuoden ajan. Vaikka olemme ehkä onnistuneet elämässä, Lönnqvist välttää silti kutsumasta suomalaisia onnellisiksi. Mitä meiltä puuttuu?

Onnellisuus edistää terveyttä

Hiljattain julkaistun amerikkalaisen tutkimuksen mukaan positiivisesti ajattelevan ihmisen elimistö tuottaa normaalia vähemmän keskushermostoa, immuunivastetta tai verenkiertojärjestelmää aktivoivia stressihormoneita. Tutkimuksessa seurattiin keski-ikäisten miesten ja naisten elimistön toimintaa erilaisissa tilanteissa.

Työpäivän ja vapaapäivien aikana tunnetut onnellisuuden kokemukset vähensivät selvästi stressihormonien pitoisuuksia. Tutkijat vetävät sen johtopäätöksen, että juuri tästä syystä positiivisesti ajattelevien ja onnellisuutta kokevien ihmisten terveys on muita parempi.

Ystävät - terveyden lähde

Aviopuoliso ja hyvät ystävät näyttävät suojaavan sydäntä ja edistävän terveyttä. Kansanterveyslaitoksen ylilääkäri, dosentti Markku Hyyppä puhuu myös kirkkokuoro –ilmiöstä. Osallistuminen, sosiaaliset siteet ja yhdessäolo vahvistavat terveyttä. Hyvät ihmissuhteet tuovat positiivisuuden kokemuksia.

Suurimpia positiivisuuden esteitä saattaakin olla yksinäisyys. Vaikka joillekin yksin eläminen sopii, on eronneiden kuolleisuus sepelvaltimotautiin kuitenkin yli kaksinkertainen naimisissa oleviin verrattuna. Tosin tähän voivat vaikuttaa epäterveelliset elintavat, jotka saattavat olla myös erojen takana.

Kaikenikäiset tarvitsevat läheisiä

Elämänmuutokset kuten läheisen kuolema, taloudelliset ongelmat ja työttömyys lisäävät sairastumisen vaaraa. Tiedetään kuitenkin, että mitä enemmän läheiset meitä tukevat, sitä paremmin vaikeista tilanteista selvitään.

Kaikenikäiset tarvitsevat yhdessäoloa. Tutkimuksin on osoitettu, että perheen yhteiset ateriat lisäävät nuorten hyvinvointia. Mutta myös vanhainkodeissa yhdessä nautitun ja perheenomaisen aterian nauttiminen lisää sekä fyysistä että psyykkistä hyvää oloa.

Yhteiskunnallakin on vastuu

Politiikka-teoksessaan 300-luvulla eKr. elänyt kreikkalainen filosofi Aristoteles toteaa yhteiskunnan tehtäväksi sen varmistamisen, että jokaisella kansalaisella on aito mahdollisuus onnelliseen elämään. Siihen sisältyy aineellisista tarpeista huolehtiminen, terveellisen elinympäristön rakentaminen, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden varmistaminen, kykyjen kehitystä edistävä kasvatus sekä urheilun, kulttuurin ja muun yhteisöelämän edellytysten ylläpito.

Onnellisuutta ja terveyttä edistääkseen yhteiskunnan kannattaa tukea myös ihmisten yhdessäoloa. Perheiden ja lasten tuki on tärkeää, ei pelkästään taloudellisesti vaan myös henkisesti. Mutta ei yksin eläviä ja asuvia saa unohtaa. Myös heille tulee tarjota kanavia toisten ihmisten luokse. Tässä työssä erilaisten järjestöjen ja organisaatioiden merkitys on korvaamaton. Suuri kysymys on, miten saada ihmiset mukaan ja miten poistaa todelliset ja kuvitellut esteet osallistumiselta.

Ehkä Aristoteleen ’hyvä elämä’ tai ’onnistuminen elämässä’ pitävät jo sisällään lähimmäisen ja toisten ihmisten merkityksen. Uskon kuitenkin, että jos hänellä olisi ollut käytössään nykytutkimuksen tulokset, hän olisi aivan erityisesti korostanut lähimmäisen merkityksestä onnellisuudelle.

Julkaistu Turun Sanomien Tietopulssi ilmoitusliitteessä 25.2.2007