Pentti Huovinen

Kirjoituksia ja puheita

Me nenänkaivajat

Kaikkialla kaikuvat kehotukset pestä käsiä. Hyvä niin, sillä kädet ovat tärkein virusten tartuntareitti. Hengitysilmassa olevat pisarat ovat myös hyviä tartuttajia, mutta niillä on merkitystä vasta kun lähettyvillä on pärskiviä ihmisiä. Influenssaroiskeilta suojaava sosiaalinen etäisyys alkaa osapuilleen 1,5 metristä.

Sikainfluenssan vaaraa pienentäisi merkittävästi, jos emme koskettelisi ja kaivaisi nenäämme tai hieroisi silmiämme. Virukset nimittäin haluavat päästä kiihkeästi lämpimän kosteille nenän limakalvoille lisääntymään. Jos kenenkään sormet eivät menisi nenään, ei myöskään tarvittaisi niin paljon kehotuksia käsienpesuun.

Silmien hierominen ajaa saman asian kuin nenän kaivaminen. Silmän sisäkulmasta lähtevä kyynelkanava on virusten vesiliukurata suoraan nenään.

x x x

Kuinka usein ihmiset kaivavat nenää? Jokainen meistä voi tehdä oman havainnointitutkimuksen ja tarkkailla liikennevaloissa seisovien autojen kuljettajia. Nenänkaivajat ovat varsin hyvin edustettuina. Mutta löytyy asiasta muutamia tieteellisiä tutkimuksiakin.

Tuorein tutkimus on tehty Intiassa ja julkaistu psykiatrian alan arvostetussa tiedelehdessä. Intialaiset haastattelivat kahtasataa teini-ikäistä, joista lähes kaikki (96,5 %) ilmoittivat kaivavansa nenää päivittäin. Kaivuutapahtumien keskimäärä oli neljän kertaa päivässä, mutta joka kymmenes kaivoi yli 20 kertaa. Nenän kaivajia oli yhtä paljon niin varakkaissa kuin vähemmän varakkaissa perheissä.

Joka kuudes piti nenän kaivamista vakavana henkilökohtaisena ongelmana. Syyllisyyttä nenän kaivamisesta tunsi peräti kaksi kolmesta tutkitusta. Tämä osoittaa, että vaikka lähes kaikki kaivavat nenää, niin sitä ei silti pidetä toivottavana tapana. Nenän kaivaminen on rumaa.

Viitisen prosenttia tutkituista ilmoitti syövänsä räkää, mikä arvioiden mukaan on todellista matalampi luku. Räkää syödään piilossa muilta ja siitä kertomista pidetään häpeällisempänä kuin pelkkää nenän kaivamista. Katsokaa vaikka Youtubesta videoita hakusanalla ”nose picking”. Tuubin häpeäpaaluun ovat joutuneet muiden muassa Britannian ja Italian pääministerit.

x x x

Miksi ihminen kaivaa nenää? Yleisimpiä vastauksia ovat ärsyttävän lian poistaminen ja kutinan lievittäminen. Noin joka viides tutkituista tunnusti, että nenän kaivaminen on pelkkä tapa ilman sen suurempaa merkitystä.

Jotkut tutkijat sanovat nenän kaivamisen vahvistavan immuunivastetta. Tämä saattaa olla totta joissain olosuhteissa, joissain ei. Puutarhoissa ja metsissä maata tonkiva multasormi lienee hyödyllisin nenän immuunivasteen herättäjä. Ja joskus myös kanssaihmisiltä saatavat virukset ja bakteerit voivat vahvistaa suojaavaa immuniteettiä. Elleivät sitten ehdi aiheuttaa tautia, niin kuin valitettavan usein käy.

Räkäklönttien syöminen on jo arvoituksellisempi juttu. Räkä ei ole ravitsevaa, eikä immuunivastekaan saa räkäköntistä mitään uutta ja ihmeellistä, sillä nenän eritteitä valuu normaalistikin koko ajan nieluun. Ratkaisu saattaa olla yksinkertaisempi kuin luulemmekaan. Jo 1960-luvulla räkää syövät paljastivat amerikkalaistutkijalle, että räkäklöntit maistuivat hyviltä.

x x x

Tosi siis on, että me kaivamme ja koskettelemme nenäämme koko lailla jatkuvasti. Jos haluamme torjua tauteja, edellyttää se käsien pesua.

Normaalielämässä käsienpesua tarvitaan ehkä 5-10 kertaa päivässä, tautisina aikoina useammin. Koska läheskään kaikkialla ei ole saippuavesipesun mahdollisuutta, alkoholikäsihuuhde on hyvä vaihtoehto. Huuhdetta pitää annostella riittävästi, kunnon lammikko kämmenpohjaan (vähintään 3 millilitraa), ja hieroa se huolellisesti kämmeniin sormenpäitä ja sormien välejä unohtamatta. Näkyvästi likaiset kädet eivät huuhteista piittaa. Siksi ne pitää pestä saippualla ja vedellä.

Sikainfluenssa on jo nyt tehnyt meille kaikille suuren palveluksen. Pandemian jälkeenkin on elämää ja hygieniaopit hyödyllistä pääomaa. Olemme tietoisia tautiriskeistä, joita normaalioloissa aiheuttavat kymmenet ja sadat erilaiset mikrobit.

Tällä hetkellä sikainfluenssa näyttää onneksi olevan lievempi kuin luultiin. Meillä on kuitenkin tutkittua tietoa vain kolmesta pandemiasta viime vuosisadalta. Ja niiden mukaan influenssa on arvaamaton tauti.

Pentti Huovinen, professori, erikoislääkäri

Kolumni on julkaistu Pulssilehdessä ja on löydettävissä internet-sivulta Pulssilehti, sivulta 11. Lehti on ilmestynyt myös Turun Sanomien liitteenä.