Pentti Huovinen

Kirjoituksia ja puheita

Flunssaviruksella sikainfluenssaa vastaan?

Tässä päivänä muutamana on tultu rupateltua sikainfluenssasta useammankin turkulaisen tutkijan kanssa. Viisaita miehiä ja naisia kaikki tyynni! Ja mikäpä jutellessa, kun Turku on mikrobien ja immuunivasteen tutkimuksen Mekka Suomessa. Muualta Suomesta ei löydy vastaavantasoista kertymää alan asiantuntijoita. Ja maailmanmainettakin näillä tietäjillä on. Mutta eipä kehuta liikaa.

x x x

Viime aikoina on julkisuudessa niin Suomessa kuin myös muualla maailmalla pohdittu, että voiko nuhakuumevirus estää sikainfluenssaviruksen tarttumisen. Polemiikki lähti liikkeelle ruotsalaisten tutkijoiden esittämästä tutkimustuloksesta.

Elokuussa Tukholman väestössä laajalti levinnyt nuhakuumetta eli tavallista flunssaa aiheuttava rinovirus näytti estävän sikainfluenssaviruksen leviämisen. Kun rinovirus väistyi elokuun lopussa, alkoi sikainfluenssavirus levitä. Ranskassa Lyonin yliopiston tutkijat havaitsivat täsmälleen saman ilmiön. Rinovirus liikkui Etelä-Ranskassa syys-lokakuussa. Ja sikainfluenssa rämähti päälle vasta rinoviruksen väistyttyä lokakuun lopussa.

Jo pitkään on tunnettu interferoni-niminen valkuaisaine, jota virustartunnan uhriksi joutuneet limakalvomme solut erittävät. Interferonien yksi tarkoitus on estää virusten kasvua. Jo lääkärikoulussa opetettiin, että interferoni estää kahden hengitystieviruksen yhteiselon. Eli ei siis kahta virustautia samaan aikaan.

Toisaalta, oli räkätauti minkä tahansa viruksen aiheuttama, jo räkä itsessään estää kohtalaisen hyvin toisten virusten pääsyn limakalvolle. Joskus räkää on niin paljon, ettei edes ilma kulje nenän läpi. Miten sitten uusi virus!

Kiehtovaa olisi kuitenkin ajatella, että voisimme kesyttää flunssaviruksen torjumaan influenssavirusta? Olisiko tässä uusi ase tulevien, ehkä vaarallistenkin influenssapandemioiden torjuntaan?

x x x

Hienossa teoriassa on pari ongelmaa. Tiedetään, että kiltiltä kuullostava rinovirus – suomeksi nenävirus - voi aiheuttaa hankaliakin tauteja, jopa keuhkokuumeen. Lisäksi sitä on useammankin tutkimuksen perusteella veikattu astman aiheuttajaksi. En ainakaan tällä tiedolla ryhtyisi sitä noin vaan levittelemään tai tartuttamaan. En, vaikka virus muunnettaisiin kiltimmäksi.

Lastenlääkärit ja virologit julkaisivat viime keväänä tutkimuksen, jossa parilta sadalta nuhakuumetta sairastavalta turkulaislapselta kerättiin virusnäyte. Lähes kaikilta löydettiin joku virus. Rinovirus peräti 71 prosentilta lapsista. Mutta, mutta. Neljäsosalta lapsista löydettiin kaksi virusta samaan aikaan ja kuudelta prosentilta löydettiin peräti kolme tai neljä virusta yhtaikaa. Ja juuri rinovirus löydettiin useasti samaan aikaan muiden virusten kanssa.

Nämä tutkimukset näyttäisivät potkivan ”yksi virus kerrallaan” –teoriaa vastaan. Enpä siis ihan heti uskoisi, että rinovirus selättää sikainfluenssaviruksen.

x x x

Useampi yskivä ja räkivä potilas on viime viikkoina kysynyt, että onko tämä se sikainfluenssa. Ja lääkäri on sanonut, että saattaapi tuo olla. Mutta varmuutta ei ole saatu. Testejä kun ei tehdä kuin harvoille ja valituille.

Jo yli 20 vuoden ajan lääkärin unelmani on ollut saada laite, jonka avulla jokaisesta nuhanenästä ja kröhäisestä potilaasta saataisiin nopeasti ja halvalla määritettyä, mitä kaikkia viruksia ja bakteereita nielusta, nenästä tai ysköksestä löytyy. Näin tiedettäisiin heti mitä tautia kukin sairastaa.

Tällaisia kaikki pöpöt tunnistavia laitteita testataan kuumeisesti. Ja näyttää siltä, että tällainen unelmalaite voisi tulla jopa Turusta. Laitteilla on saatu lupaavia tuloksia. Joudumme kuitenkin vielä kotvan odottamaan. Mutta miten se vanha, kokenut lääkäri sanoikaan pari tuntia odotushuoneessa istuneelle potilaalle: ”Kuulkaa rouva, hyvää kannattaa aina odottaa.”

Kirjoitus on julkaistu Koroiset-lehdessä 4/2009