Pentti Huovinen

Blogi

Illalliset

Illalliset

-Arvoisa Marsalkka! Oliko matkanne Kauko-Itään tutkimusmatka vai vakoilumatka?

-Tjaah, mitä itse luulette?

-Kyllä se varmaan oli myös vakoilumatka. Teittehän koko ajan tarkkoja maantieteellisiä muistiinpanoja ja otitte paljon kuvia.

-Noo, vetäkää shiitä itse johtopäätökshet? Tutkimusmatkailijana voi kertoa yhtä ja toishta, mutta ymmärrätte varmaan, että shotilaan huulet ovat shinetöidyt.

Osapuilleen näin meni keskustelu Marskin illallisilla. Marsalkka Mannerheim oli matkoillaan oppinut arvostamaan hyvää ruokaa. Hänet tunnettiinkin varsinaisena kulinaristina. Vähemmän tunnettua kuitenkin on, että Mannerheim avusti vuonna 1935 julkaistun kreivitär Eva Mannerheim-Sparren keittokirjan kirjoittamisessa neuvoillaan ja ruokaohjeillaan. Marskin erityisesti arvostamia ruokalajeja olivat Vorschmack, tattaripuuro, kaalipiirakka ja Kuha Walewska.

Illallisella mukana olivat juuri Vorschmack ja Kuha Walewska. Vorschmack on Itä-Euroopassa suosittu, alun perin juutalainen liharuoka. Sen valmistuksessa käytetään jauhettua lihaa, anjovista, silliä ja sipulia. Liha voi olla lampaan tai naudan lihaa. Kuha Walewskassa kuhafileet paistetaan uunivuoassa ja maustetaan mm. sitruunalla ja dijon-sinapilla. Viereen pursotetaan perunasosetta. Kuha on saanut tiettävästi nimensä puolalaisesta kreivitär Walewskasta.

Illallisen aikana pöydän ääressä istuvat vieraat saivat kysellä Marsalkalta tämän elämään liittyviä asioita. Koko ajan piti muistaa, että eletään Marskin aikaa. Nykyajasta hän ei osannut kertoa. Illallisen aikana käytiin läpi kiinnostavalla tavalla Suomen historiaa. Opin arvostamaan näyttämötaiteen maisteri Timo Närhinsaloa. Hän oli todella paneutunut Marsalkan elämään ja osasi kertoa tarinoita Marskin sihahtavalla ässällä ja ruotsinkieleen vivahtavalla aksentilla.

x x x

Ateria on kautta aikojen ollut tärkeä osa ihmisten välistä kanssakäymistä. Aterialla on kerrottu kuulumisia ja tarinoita. Yhteinen ateria on monissa perheissä ainoa tilanne, joka kokoaan koko perheen säännöllisesti yhteen. Ateria lähentää perheenjäseniä toisiinsa ja on tärkeä erityisesti lasten kehitykselle. Mutta myös vanhainkodeissa on havaittu, että kodinomainen ateria pöytäliinoineen ja posliiniastioineen parantaa merkittävästi asukkaiden terveydentilaa. Eikä liike-elämäkään vierasta aterioita. Pakinoitsija Olli kirjoitti jo aikoinaan, että kauppa käy parhaiten lounastuulella.

Mutta ateriayhteys on paljon muutakin kuin yhdessäoloa. Ateriayhteys merkitsee yhteenkuulumista, jakamista, keskinäistä luottamusta ja rakkautta. Yhteiselle aterialle kokoontuessa tulee väistämättä mieleen Oscar-palkittu elokuva, Ranskalainen illallinen. Se perustuu Karen Blixenin novelliin Babetten pidot, joka ilmestyi vuonna 1950. Elokuva sijoittuu 1800-luvun lopun Tanskaan, karuun Jyllantiin. Pariisista melskeitä pakoon lähtenyt huippukokki Babette tekee illallisen, joka sovittaa pienen kylän asukkaiden väliset vanhat ja syvät riidat.

Nyt meillä kaikilla on mahdollisuus osallistua yhteiselle aterialle. Kirkkoherra Ivar Tallgren kutsuu vieraakseen Maarian historialliseen pappilaan (ks. tämän lehden sivu xx). Tällä aterialla voi maistaa vuosisadan alun ruokaa ja vaihtaa ajatuksia Tallgrenin kanssa kirkosta, kulttuurista ja sen ajan turkulaisesta elämästä.

Kirjoitus on julkaistu Koroiset-lehdessä 1/2010.