Pentti Huovinen

Blogi

”Kopioi ja liimaa” -viestintä vaarantaa terveytesi

Muistiini on elävästi syöpynyt turkulaisen mediagurun Markku Heikkilän joskus 1990-luvun puolivälissä pitämä luento. Hänet oli kutsuttu Turun yliopiston vieraaksi kertomaan akatemiaväelle viestinnän murroksesta. Heikkilän sanoma kiteytyi liitutaululle piirrettyyn kahteen radioon.

Toisessa radiossa oli kaksi nappia ja toisessa pitkä rivi nappeja. Kaksinappisen radion yläpuolelle hän piirsi kuuntelijan pään ja sille suuret korvat. Nappeja täynnä olevan radion yläpuolelle piirretyllä hahmolla oli pienet korvat.

Joskus aikoinaan radiossa todellakin oli vain kaksi nappia. Kanavanapilla valittiin joko yleisohjelma tai rinnakkaisohjelma, ja toisella napilla säädettiin äänenvoimakkuus. Radiota keräännyttiin kuuntelemaan joukolla, joskus naapurikylältä saakka. Vain radion ääni kuului. Kuuntelijat olivat hiljaa. Heillä oli suuret korvat. "Nykyään," selitti mediaguru Heikkilä, "kanavaa vaihdetaan jatkuvasti. Jos ohjelma ei miellytä, painetaan toista kanavanappia." Hän jatkoi, että radio on päällä koko ajan ja sen aikana puuhataan milloin mitäkin. "Kuulijoilla on pienet korvat."

Muistelen silloin päivitellyn ja kauhistellun, että miten ihmeessä tutkijat saavat sanomansa perille, kun mediakenttä pirstoutuu.

Tänään mediakenttä on todellakin aivan uudenlaisessa tilanteessa kuin pari vuosikymmentä sitten. Jos oikein muistan, aikoinaan suurimmalla osalla noiden nappien takana olleista viestimistä oli ajattelevia toimittajia. Tänään säästöjen puristuksessa toimittajilla ei ole aikaa ajatella tai tarkistaa taustoja saati sitten tehdä tutkivaa journalismia. On ehdittävä ensimmäisenä laittamaan uutinen nettiin. Asian tarkastus tai varmistaminen voi jäädä hiukan myöhempään.

Lienet huomannut, että tämän ajan uutiset ovat hämmästyttävän samanlaisia. On syntynyt "kopioi ja liimaa" mediamaailma (engl. copy–paste). Jos ei itse tuoteta uutisia tai joku muu on ehtinyt ennen, uutinen poimitaan toisten viestimien nettisivuilta. Omille sivuille on saatava kävijöitä, jos ei muuten niin räväköillä otsikoilla. Ehkä näin saadaan myös mainoksia, joilla sitten elää kitkutetaan.

Viestimet ovat neljäs valtiomahti, jonka pitäisi vastuullisesti valvoa yhteiskuntaa. Tuntuu kuitenkin siltä, että nyt monet viestimet vahtivat pääasiassa toisiaan.

Sikainfluenssarokotuksiin liitetty narkolepsia-kohu oli erinomainen esimerkki kopioi ja liimaa -julkisuudesta. Asiantuntijat yrittivät rauhoittaa, että tutkitaan ennen kuin hutkitaan. Mutta turhaan. Valtava mediavyöry sekoitti niin ammattilaiset kuin kansalaisetkin. Ei tyydytty siihen, että tietoa pitää odottaa. Sikainfluessarokotus ristiinnaulittiin, kunnes Ruotsissa tehty alustava tutkimus pysäytti äkisti koko mylläkän. Yhteyttä rokotuksen ja narkolepsian välillä ei ehkä ollutkaan.

Ja sitten kun asia oli kunnolla tutkittu, yhteys rokotusten ja narkolepsian välillä löytyi. Tosin Kiinasta on nyt raportoitu narkolepsian kolminkertaistuneen, vaikkei siellä kansaa juurikaan rokotettu. Narkolepsia liittyi myös sairastettuun sikainfluenssaan!

Mieleen tulee hurja ajatus. Onko media sairastunut ilmaisjournalismin mukanaan tuomaan kopioi ja liimaa –oireyhtymään, joka saattaa pahan kerran sekoittaa kansalaisten päät ja rapauttaa yhteiskuntaa?

Mitä lääkkeeksi? Voimme yrittää kahta lääkettä. Ensiksi, me kansalaiset tarvitsemme jälleen suuret korvat, jotka kallistamme luotettavien viestimien puoleen. Varsinkin kun puhutaan meille tärkeistä asioista kuten terveydestä. Jos et kehenkään muuhun luota, niin luota ainakin omaan lääkäriisi, joka on meidän verovaroillamme koulutettu.

Toiseksi, tarvitsemme ammattitaitoisia ja viisaita toimittajia, joille annetaan mahdollisuus tehdä työtään. Olen vakuuttunut, että terveytemme suojelemiseksi tiedosta kannattaa myös hiukan maksaa.