Pentti Huovinen

Kirjoituksia ja puheita vanhat

Pitkää ja tervettä ikää!

Vanheneminen voisi olla mukavampaa, jos se ei vääjäämättä toisi mukanaan sairauksia ja raihnautta. Läpi vuosituhansien ihminen on miettinyt, miten vanhenemista voitaisiin estää. Tänään tutkijoiden ajatukset ovat suuntautuneet kahdelle taholle. Ensiksi, meidän tulisi löytää keinot torjua ennakolta ikääntymiseen liittyviä tauteja kuten syöpiä ja muistisairauksia. Toisaalta tieteellinen tutkimus hakee keinoja, joilla voidaan hidastaa elimistön vanhenemista.

Elinajan odote on koko ajan pidentynyt. Tämän suotuisan kehityksen taustalla ovat yhteiskuntahygienian paraneminen sekä infektiotautien taltuttaminen antibiootein ja rokotuksin. Vaikka sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen kehittyneiden maiden tärkein kuolinsyy, lääkitys, hyvä hoito ja elintapojen muutokset ovat kuluneen 40 vuoden aikana vähentäneet niiden aiheuttamaa kuolleisuutta alle puoleen. Syöpäsairaudet, tapaturmat ja hengitysteiden sairaudet kuuluvat tärkeimpiin kuolleisuuden aiheuttajiin, joiden määrät eivät ole vähentyneet.

Elimistön vanhenemista on koe-eläimillä pystytty hidastamaan rapamysiini-nimisellä aineella. Tämä alun perin mikrobien tuottama aine lisää hiirten ikää noin 10 prosentilla. Rapamysiini vähentää elimistön solujen energiankulutusta ja laittaa ne ikään kuin säästöliekille. Tämä ihmeaine vaikuttaa samalla tavalla kuin ravinnon energiamäärän rajoitus. Jos energiaa on niukalti tarjolla, elimistön solujen aineenvaihdunta hidastuu ja samalla niiden elinikä pitenee. Ihmisillä rapamysiiniä ei kuitenkaan tähän tarkoitukseen voida käyttää, koska se heikentää immuunivastetta ja altistaa vakaville infektioille.

Rapamysiiniä tai sen kaltaisia aineita lupaavampi tapa estää vanhenemista saattaa olla kantasolujen käyttö. Läpi elämämme kantasolut korjaavat elimistöä muodostamalla uusia kudoksia kuten lihaksia, rustoa ja luuta. Vanhenemisen myötä kantasolujen toiminta kuitenkin heikkenee. Brittitutkijat raportoivat kehittäneensä molekyylin, joka saa luuytimen kantasolut lisääntymään ja elämään paljon tavallista pitempään. Kun näitä käsiteltyjä kantasoluja annettiin hiirille, viiden viikon kuluttua niiden luuytimen kantasolutuotanto oli kymmenkertaistunut. Jos sama saataisiin toimimaan ihmisillä, kantasolut korjaisivat vanhenevaa elimistöä monipuolisesti siellä missä tarvitaan.

Tutkijat ennustavat, että 100 vuoden kuluttua elinajan odote on jopa 150 vuotta. Tämä saavutetaan yhdistämällä tautien ehkäisyä, hoitoa sekä elimistön korjauskeinoja. Terveet elintavat kuuluvat kuitenkin vielä 100 vuoden kuluttuakin ohjelmaan. Suositukset tuskin muuttuvat: vihanneksia, hedelmiä ja marjoja ainakin puoli kiloa päivässä; tupakka ja liika sokeri pois; reipasta liikuntaa puolesta tunnista tuntiin ainakin joka toinen päivä, mieluiten useammin.

Tänään täytyy kuitenkin vielä tyytyä terveiden elintapojen edistämiseen ja hyvään lääketieteelliseen hoitoon. Molempiin voimme vaikuttaa pitämällä itsestämme huolta ja hakeutumalla tarvittaessa lääkärin pakeille.

Lähteet: Stem Cells, New Scientist, Scientific American

Julkaistu TS:n Tietopulssi-liitteessä 2.9.2012