Pentti Huovinen

Blogi

Huonolla johtamisella ei riitä mikään henkilöstömäärä

Parhaillaan ollaan ratkaisemassa, miten yhteiskunta järjestää iäkkäiden oikeuden sellaiseen hoivaan ja hoitoon kuin he kullakin hetkellä tarvitsevat. Lähes joka neljäs 75 vuotta täyttänyt suomalainen tarvitsee toimintakyvyn heikkenemisen takia säännöllisiä palveluja. Tällaisia ovat kotipalvelut, kotisairaanhoito, omaishoidon tuki sekä ympärivuorokautinen hoito. Vanhuspalvelulain tarkoitus on turvata myös kuntouttavat palvelut. Sairaalan vuoteessa maatessa muutoin hyväkuntoisen ikäihmisen liikuntakyky heikkenee nopeasti, jos häntä ei asianmukaisesti kuntouteta.

Jokaisen tulisi voida vaikuttaa omaan hoitoonsa. Jos halutaan saada apua kotiin, sitä tulee järjestää. Mutta jos kotona asuminen käy liian raskaaksi, tulee olla mahdollisuus päästä ilman viivettä ympärivuorokautisen hoidon piiriin. Tieto tästä luo turvallisuutta.

Keskustelu vanhuslain sisällöstä on keskittynyt siihen, kuinka monta hoitajaa laitoksissa tulee olla hoidettavaa kohti. Lisäkäsiä varmaan tarvitaan. Mutta pelkkä henkilömitoitukseen tuijottaminen on ammattitaidon ja asenteen halveksimista. Mielenkiintoista on, että juuri ne tahot, joiden pitäisi arvostaa osaamista ja ammattitaitoa, innokkaimmin puhuvat työntekijämääristä.

Huono johtaminen luo epäterveen työilmapiirin ja tuhoaa työntekijöiden motivaation tehdä työtä. Silloin eivät riitä mitkään henkilöstömitoitukset. Hyvä johtaja sen sijaan saa työntekijät tekemään työtään tehokkaasti. Hän on osaaja ja esimerkki, joka on sitoutunut työhönsä ja sen tavoitteisiin. Hän kunnioittaa ihmisiä ja heidän taustaansa.

Olen saanut työskennellä lähes neljä vuotta peruspalvelulautakunnassa. Tänä aikana on noussut esille kaksi ongelmaa: johtaminen ja laatujärjestelmien puute. Huonon johtamisen hinta ei ole vain työn huono laatu vaan myös väsyneet työntekijät. Siksi johtajia pitää voida kouluttaa, kierrättää ja vaihtaa. Kaikista ei ole johtajaksi. Usein hyvätkin johtajat väsyvät arjessa. Turussa uuden kaupunginjohtajan toimesta onkin nyt kiinnitetty erityistä huomiota johtamiseen eri tasoilla.

Laatujärjestelmällä tunnistetaan tilanteet, joissa on poikettu siitä mitä on sovittu tehtäväksi. Vanhustenhuollossa poikkeamia tunnistavat niin asiakkaat, työntekijät kuin johtajatkin. Jos ruoka on kylmää tai jos lääkkeet jäävät jakamatta, asia pitää korjata. Jos poikkeamat jäävät tunnistamatta, jää samalla selvittämättä johtuvatko ne liian vähäisestä henkilökunnasta tai osaamattomuudesta. Terve työyhteisö haluaa parantaa työn laatua. Siksi tarvitaan myös ulkopuolisten säännöllisesti suorittamaa laadun valvontaa.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on kuin Molokin kita, johon saadaan laitettua niin paljon rahaa kuin vain on tarjolla. Rahan käyttäminen viisaasti on paljon vaikeampaa. Siihen meidän tulisi kuitenkin pyrkiä, sillä jokainen veroeuro on työllä ansaittu ja kukkaroistamme otettu.

Kirjoitus julkaistiin Turkulainen -lehdessä 14.10.2012.