Pentti Huovinen

Kirjoituksia ja puheita

Voihan räkä!

Vaikka räkä sinällään on hyödyllistä, räkätauteja vastaan kannattaa aina taistella. Kaiken räkäsouvin takana on nenän herkän limakalvon suojeleminen. Toimiakseen nenän limakalvon pitää olla sopivan kostea. Erilaiset ilman epäpuhtaudet ja mikrobit tarttuvat eritteeseen, mikä estää niiden pääsyä pidemmälle hengitysteihin. Normaalisti limaneritys on vähäistä, eikä nenää juurikaan tarvitse niistää.

Flunssassa limakalvo alkaa tuottaa lisääntyvässä määrin limaa, jolla elimistö yrittää estää viruksia pääsemään sisälle limakalvon soluihin. Tulehduksessa sitkeämpi ja usein värillinen räkä muodostuu solujen erittämästä limasta, mikrobikasvustosta sekä tulehdussoluista.

Räkäeritteen koostumus vaihtelee tilanteen mukaan. Vaikka virusten aiheuttamissa tulehduksissa nenäerite on tyypillisesti kirkasta, eritteen värin mukaan ei voida tietää, onko taudin aiheuttaja virus tai bakteeri.

Räkä poistuu ulos nenän kautta. Niistäminen onkin luonteva tapa avata hengitysteitä. Siinä on kuitenkin syytä olla maltillinen. Nenän niistäminen ulospäin aiheuttaa nenäontelossa hetkellisesti kymmeniä kertoja korkeamman paineen kuin aivastaminen tai yskiminen, minkä seurauksena nenäeritettä kulkeutuu helposti poskionteloihin ja korvatorviin.

Keittosuolaliuoksella tehdyistä huuhteluista ja höyryhengityksestä voi olla apua taistelussa elämää haittaavaa räkää vastaan. Limaa irrottavia yskänlääkkeitä ei sen sijaan pidä käyttää kuin kroonisissa keuhkosairauksissa. Limaa nimittäin erittyy niin kauan kuin näitä lääkkeitä nauttii.

Ihminen poistaa kuivunutta räkää myös kaivamalla nenää. Nenän kaivaminen on yleistä. Katsokaa vaikka autoilijoita liikennevaloissa. Intiassa tehdyn tutkimuksen mukaan haastatelluista paristasadasta teinistä lähes kaikki (96,5 %) ilmoittivat kaivavansa nenää päivittäin. Kaivuutapahtumien keskimäärä oli neljä kertaa päivässä, mutta joka kymmenes kaivoi yli 20 kertaa.

Nenän kaivajia oli yhtä paljon niin varakkaissa kuin vähemmän varakkaissa perheissä. Joka kuudes piti nenän kaivamista vakavana henkilökohtaisena ongelmana. Syyllisyyttä nenän kaivamisesta tunsi peräti kaksi kolmesta tutkitusta. Tämä osoittaa, että vaikka lähes kaikki kaivavat nenää, niin sitä ei silti pidetä toivottuna tapana.

Viitisen prosenttia tutkituista ilmoitti syövänsä räkää, mikä arvioiden mukaan on todellista matalampi luku. Räkää syödään piilossa muilta ja siitä kertomista pidetään häpeällisempänä kuin pelkkää nenän kaivamista. Katsokaa vaikka Youtubesta videoita hakusanalla ”nose picking”. Tuubin häpeäpaaluun ovat joutuneet muiden muassa Britannian ja Italian pääministerit.

Miksi sitten räkää syödään? Voi olla, että sille joskus löytyy hyväkin syy. Mutta jo 1960-luvulla räkää syövät paljastivat amerikkalaistutkijalle, että räkäklöntit vain yksinkertaisesti maistuivat hyviltä.

Käsienpesu kymmenen kertaa päivässä vähentää flunssariskin puoleen. Kaikenlaisten tartuntojen vaaraa pienentäisi myös, jos emme koskettelisi ja kaivaisi nenäämme tai hieroisi silmiämme.

Silmien hierominen ajaa saman asian kuin nenän kaivaminen. Silmän sisäkulmasta lähtevä kyynelkanava on virusten vesiliukurata suoraan nenään. Mutta koska emme pääse tavastamme kaivaa nenää, tarvitaan käsienpesua.

Ellei käsiä pestä, taudinaiheuttajat siirtyvät toisiin käsiin ja sitä kautta neniin ja silmiin loputtomana ketjuna. Ja räkäralli jatkuu vuosi toisensa jälkeen.