Kaksoisklikkaa kuva suuremmaksi

TANSSII BAKTEERIEN KANSSA – PIDÄ BAKTEEREISTASI HUOLTA!
(2012, 256 sivua)
Pentti Huovinen

EAN/tuotenumero: 9789516564541

Hinta: 24,00 € (sis. alv. 9.0%)

Ihminen on kävelevä bakteerien elatusalusta. Limakalvolla, suolistossa ja iholla asuu 1,5 kg painava todellinen biogeneraattori. Uusien geeninlukutekniikoiden avulla ihmisen bakteeristo on avautunut niin hyvässä kuin pahassa. Suoliston tuhannella eri bakteerilajilla näyttää jokaisella olevan oma tehtävänsä. Yksi estää munuaiskivien muodostumista, toinen vaimentaa immuniteettia ja kolmas tuottaa terveyttä edistäviä yhdisteitä. Ja mitä tekevät ne 80 % suoliston bakteerilajeista, jotka ovat meille vielä tuntemattomia? Jo nyt tiedetään, että bakteeristo vaikuttaa allergiaan, lihavuuteen, metaboliseen oireyhtymään, sekä tyypin 1 että 2 diabetekseen, keliakiaan, Crohnin tautiin, haavaiseen koliittiin, autismiin, unettomuuteen, MS-tautiin ja suolistosyöpään. Uskomattominta on, että bakteerittomat uroskärpäset eivät kiinnosta naaraita. Pidä siis bakteereistasi huolta!

Osta hyvin varustellusta kirjakaupasta tai suoraan Kustannus Oy Duodecimin nettikaupasta

Suomen tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinnot on myönnetty professori, erikoislääkäri Pentti Huoviselle ja emeritusprofessori Heikki Ylikankaalle. Warelius-palkinnot ovat suuruudeltaan 12 000 euroa. Palkinnot jaettiin Sastamalassa Vanhan kirjallisuuden päivien yhteydessä 28. ja 29. kesäkuuta.

Pentti Huovinen (s. 1956, asuu Turussa) toimii Turun yliopiston bakteeriopin professorina sekä tutkimusprofessorina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Hän on kirjoittanut mikrobiologian ja infektiotautien oppikirjoja sekä julkaissut useita lääketieteen ja mikrobien maailmaa kansanomaistavia tietokirjoja, kuten lastenkirjan Heippa – täällä bakteeri!. Palkintolautakunta kiittelee, kuinka tietokirjailijana Huovinen on jokaisen suomalaisen omalääkäri. Lisäksi perusteluissa muistutetaan, että sanaseppo lääkäri voi toteuttaa yhteiskuntavastuutaan ja noudattaa Hippokrateen valaa myös kansanomaistamalla lääketiedettä.

Heikki Ylikangas (s. 1937, asuu Helsingissä) on tullut tunnetuksi kirjoistaan Härmän häjyt ja Kauhavan herra, Nuijasota sekäKäännekohdat Suomen historiassa sekä Tie Tampereelle. Teoksissa näkyvät hänen eteläpohjalainen taustansa sekä toimiminen oikeushistorian (1976–1992) ja Suomen historian (1992–2001) professorina Helsingin yliopistossa. Palkintolautakunta toteaa, että Ylikankaan näkemys Suomen historiasta on osa suomalaista yhteiskunnallista keskustelua. Lautakunta kiittää myös sitä, kuinka Ylikangas näyttää tuotannollaan, miten historiateos voi käsitellä eettis-poliittisia kysymyksiä ja miten se voi toimia yhteiskunnallisena vaikuttajana.

Pentti Huoviselle palkinto luovuttiin yhdistyksen kesäpäivän ohjelmassa torstaina 28. kesäkuuta suomalaisen kirjan museossa Pukstaavissa. Heikki Ylikangas palkittiin Vanhan kirjallisuuden päivän avajaisissa perjantaina 29. heinäkuuta klo 10.30. Palkinnot jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Markku Löytönen, palkintolautakunnan puheenjohtaja Anna Kortelainenja palkintolautakunnan jäsen Matti Leinonen.

Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen. Warelius-palkinto on yhdistyksen merkittävin tunnustus.

Suomen tietokirjailijat ry:n palkintoperustelut ovat kokonaisuudessaan seuraavat:

Pentti Huovinen:

Professori Pentti Huovinen on tietokirjailijana jokaisen suomalaisen omalääkäri, sillä hän on julkaissut mittavan määrän kansantajuista tietoa terveydestä ja sairauksista, erityisesti infektiotaudeista.

Kyselytutkimusten mukaan monet lääkärit pitävät ongelmallisena sitä, että potilas saattaa tulla vastaanotolle internetin keskustelupalstalta löydetyn, valmiin diagnoosin kanssa. Julkaisemalla luotettavaa, tutkittua ja ymmärrettävää tietoa Pentti Huovinen on ollut potilaan kritisoimisen sijasta tarjoamassa hyvää ja asiallista vaihtoehtoa. On kaikkien etu, että maallikot ovat kiinnostuneita terveydestä ja sairastamisen ennaltaehkäisystä ja sairauden mahdollisesti koetellessa sen hoitamisesta ja parantamisesta.

Juuri tätä Huovinen on työllään ollut merkittävästi edistämässä, sillä hänen teoksensa edistävät maallikon ja potilaan tietoisuutta. Maallikoillekin tarjoutuu mahdollisuus hyvään yleissivistykseen lääketieteestä. Hyvän lääketieteellisen tietokirjan lukeminen ja sen korkeaan laatuun perehtyminen ehkäisee jo sinällään vääriä käsityksiä ja tarpeettomia pelkoja, sillä asiatekstiin perehdyttyään maallikko ei enää niin helposti kallista korvaansa hölynpölylle.

Pentti Huovinen kirjoittaa, esitelmöi ja kolumnoi aktiivisesti, ja osoittaa siten, että sanaseppo lääkäri voi toteuttaa yhteiskuntavastuutaan ja noudattaa Hippokrateen valaa myös kansanomaistamalla lääketiedettä.

Lisäksi Huovisella on kutsumus kirjoittaa lapsille. Hänen teoksensa Heippa – täällä bakteeri (2007) kertoo bakteereista niin monipuolisesti ja eloisasti, että aikuinen lukee mielellään lapsensa olan yli. Arkiset ilmiöt saavat nasevat selityksensä ja taustansa ilman vanhanaikaista pelottelua tai valistussaarnaa. Kuten Huovinen lastenkirjassaan kirjoittaa: ”Ihmisessä on satoja ellei tuhansia erilaisia bakteereja. Niistä voi löytyä mitä ihmeellisimpiä asioita. Siksi tarvitaan tutkijoita, jotka jaksavat katsoa mikroskooppiin ja tutkia kaikkia bakteereita ja viruksia laboratoriossa” ‒ ja palkintolautakunta jatkaa: ”sekä kirjoittaa niistä meille”.

Heikki Ylikangas:

Emeritusprofessori Heikki Ylikangas on yksi Suomen tunnetuimpia ja luetuimpia historioitsijoita, joka tutkii ja kirjoittaa ainutlaatuisen vaikuttavalla tavalla.

Ylikankaalla on ollut rohkeutta tarttua kipeisiin ja poleemisiin aiheisiin, kuten sisällissotaan, talvisodan rauhantekoon ja jatkosodan loppuvaiheisiin. Hän on tutkinut niitä pelkäämättä kovaäänisiäkään intressiryhmiä ja niiden painostusta ja julkaissut tutkimustuloksensa loisteliaasti kirjoitettuina teoksina. Hän ei pyri liehakoimaan lukijan käsityksiä, vaan ottaa lukijan mukaan päättelyketjuihin. Ylikangas argumentoi avoimesti ja vakuuttavasti lukijoilleen – tai kuten hän tietokirjallisuutta seuraavia ja lukevia suomalaisia kauniisti kutsuu, ”suurelle lukevalle yleisölle”. Rankastakin aiheesta sukeutuu älyä ja tunteita stimuloiva lukunautinto.

Ylikankaalla on kyky tehdä oikeutta historian draamalle sekä suuressa yhteisöllisessä että pienessä yksittäisen ihmisen mittakaavassa, ja se antaa hänen teoksilleen erityistä koskettavuutta ja unohtumattomuutta. Tie Tampereelle (1993) on tietokirjallisuuden klassikko, jossa tutkija onnistuu kirjoittamaan sekä järjellä että sydämellä. Myös Ylikankaan teokset suomalaisesta rikos- ja oikeushistoriasta ovat hyvä osoitus siitä, että mitä enemmän tiedämme menneestä, sitä paremmin saatamme ymmärtää nykypäivää.

Ylikankaan näkemys Suomen historiasta on osa suomalaista yhteiskunnallista keskustelua. Tietokirjailijana Ylikangas on myös eräänlainen omatunto, joka muistuttaa, että historioitsijalla on tärkeämpiäkin tehtäviä kuin pohtia, miten päin istua norsunluutornissaan. Ylikangas näyttää tuotannollaan, miten historiateos voi käsitellä eettis-poliittisia kysymyksiä ja miten se voi toimia yhteiskunnallisena vaikuttajana.

Lisätietoja:

Katri Maasalo, tiedottaja, Suomen tietokirjailijat ry
puh. 050 346 2787
katri.maasalo@suomentietokirjailijat.fi
www.suomentietokirjailijat.fi

Millaisia ovat kausi-influenssan ja pandemian riskit? Miten influenssavirukset leviävät? Mikä on lääkkeiden ja rokotteiden merkitys virusten torjunnassa? Uusi kirja tarjoaa faktoja influenssaviruksista ja niiden todellisista terveysuhkista.

Pentti Huovisen ja Thedi Zieglerin uutuuskirja ”Influenssa – Pandemiaviruksen päiväkirja” kertoo influenssaviruksen salat kaikelle kansalle. Se on yleistajuinen perusteos hengitystieinfektioiden kuninkaasta, sen historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta.

Influenssavirus kiertää maapalloa aiheuttaen kausi-influenssaa talvella pohjoisella pallonpuoliskolla ja kesällä eteläisellä pallonpuoliskolla. Viruksesta voi syntyä myös vaarallisempi, aiemmista muodoista muuttunut yhdistelmä, jolle ihmisillä ei ole immuunijärjestelmän antamaa suojaa. Näitä influenssaviruksen aiheuttamia, ainakin kahteen maanosaan levinneitä tauteja voidaan kutsua pandemioiksi.

Riski edelleen olemassa

WHO:n ja maailman johtavien terveysviranomaisten mukaan uuden influenssaviruksen aiheuttaman terveysuhkan riski on edelleen olemassa. Lintuinfluenssavirus on laajimmalle levinnyt, tunnettu eläinten virus, joka on todellinen terveysvaara myös ihmiselle.

Influenssapandemioista eniten kuolleisuutta on aiheuttanut viime vuosisadan alussa levinnyt espanjantauti, johon menehtyi 40–50 miljoonaa ihmistä. Sikainfluenssassa kuolleisuus on ollut normaalin vuosittaisen kausi-influenssan luokkaa, eikä se muissakaan pandemioissa ole yleensä ollut merkittävästi tätä suurempi. Espanjantaudin kaltainen pandemia on kuitenkin edelleen mahdollinen.

Virustartuntoja voi estää

Maailmanlaajuisella influenssavirusten jatkuvalla seurannalla on keskeinen rooli pandemioihin varautumisessa. Uuden viruksen nopea tunnistaminen on tärkeää, sillä se mahdollistaa spesifisten diagnostisten menetelmien ja rokotteiden kehittämisen. Kun pandemia on alkanut, eikä rokotetta ole vielä saatavana, ihmisten käyttäytyminen voi olla ratkaisevaa. Yskimis- ja niistämishygienia sekä käsien säännöllinen ja huolellinen pesu ovat toimenpiteitä, joilla pystytään merkittävästi estämään virustartuntoja.

Influenssa – Pandemiaviruksen päiväkirja käsittelee kattavasti influenssaviruksia ja niiden leviämiseen vaikuttavia tekijöitä. Kirja on perusteos kaikille terveydestään kiinnostuneille sekä elinkeinoelämää ja muuttuvaa ympäristöämme seuraaville.

Lisätietoja:
Professori Pentti Huovinen, pentti.huovinen(at)utu.fi, p. 040 505 2284
Dosentti Thedi Ziegler, thedi.ziegler(at)thl.fi, p. 040 551 4419
Markkinointipäällikkö Mari Ketola, Kustannus Oy Duodecim, mari.ketola(at)duodecim.fi, p. 050 581 9221

Arvostelukappalepyynnöt: kirjat(at)duodecim.fi

Arvostelu kirjasta Turun Sanomissa

Haastattelu Iltalehdessä

Tilaa kirja täältä

Koroinen – Turun syntysija -kulttuuripääkaupunkihanke syntyi kuin luonnostaan. Turkulaisille kahden aikansa valtaväylän Aurajoen ja Vähäjoen risteyksessä sijaitseva Koroisten niemi on aina ollut erityinen paikka.

Valkoisen ristin niemi, 1200-luvun Suomen kirkollinen ja hallinnollinen keskus, on suomalaisen sivistyksen ja kulttuurin syntysija.

Kulttuuripääkaupunkivuotena me, Koroisten alueen asukkaat, haluamme kutsua Sinut vieraaksi tutustumaan ja kokemaan Koroisten alueen rikkaan ja monipuolisen kulttuurin. Sadat vapaaehtoiset ja kymmenet organisaatiot ovat yhdessä tehneet parhaansa valmistaakseen Sinulle ja ystävillesi unohtumattoman juhlavuoden.

Olette kaikki sydämellisesti tervetulleita!

Pentti Huovinen
Koroinen – Turun syntysija -hankkeen seurantaryhmän
puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Koroiset-lehden numerossa 4/2010. Lehdestä löytyy myös Koroinen – Turun syntysija -hankkeen ohjelma.

Amerikkalaistutkijat ovat tehneet yllättävän havainnon. Yleinen luonnossa esiintyvä, ihmisille ja eläimille harmiton bakteeri, Mycobacterium vaccae, näytti edistävän aivojen hermosolujen, neuronien kasvua. Hiiriä tutkittaessa aivojen välittäjäaineena tunnetun serotoniinin pitoisuudet lisääntyivät ja hiirten pelokkuus väheni. Bakteereille altistetut hiiret selvisivät labyrintistä jopa kaksi kertaa nopeammin kuin verrokkihiiret. Hiirten nokkeluus kuitenkin väheni ajan myötä ellei altistusta uusittu.

Vaikka ihminen ei olekaan hiiri, tutkijat uskaltautuvat pohtimaan luonnossa liikkumisen terveydellisiä vaikutuksia. Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että ulkona liikkuminen kohentaa mielialaa enemmän kuin sisällä liikkuminen. Jos vielä nokkeluus ja kyky ratkaista ongelmia paranevat, on meillä jälleen yksi hyvä syy lisää liikkua ja puuhata ulkosalla.

(Lähde: 110. General Meeting of the American Society for Microbiology, San Diego)

Finland Convention Bureau on myöntänyt vuoden 2010 Pro Congress -palkinnon THL:n tutkimusprofessorille Pentti Huoviselle. Valintaraati perusteli valintaansa muun muassa sillä, että Huovisella on hyvät kansainväliset verkostot ja halu tuoda suomalaista osaamista esiin maailmalla. Palkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai taholle, joka on erityisen ansioitunut kansainvälisen kokouksen tai kongressin kutsumisessa ja järjestämisessä. (Kauppalehti, 14.4.2010)

Palkinto liittyy vuonna 2009 Helsingissä järjestettyyn European Congress of Clinical Microbiology and Infectious Diseases -kongressiin, johon osallistui 8000 henkeä 101 eri maasta. Kongressi on toiseksi suurin Suomessa koskaan järjestetty kansainvälinen kongressi.

Pentti Huovinen toimi kongressin presidenttinä. Kongressin saaminen Suomeen oli pitkäaikainen prosessi. Kilpailevia maita olivat suuret Euroopan maat sekä monet Itä-Euroopan maat, joissa kongressia ei vielä ole ehditty järjestää.

Brittitutkijat luovat uudenlaista elämää

Geenien sisältämän koodin perusteella tuotetaan aminohappoja, joista syntyvät valkuaisaineet. Ne taas toimivat elimistön välttämättöminä rakennusaineina ja säätelevät elimistön toimintaa. DNA:n kolme nukleotidia koodaavat yhtä aminohappoa. Erilaisia aminohappoja on 20, ja elimistön valkuaisaineet koostuvat näiden yhdistelmistä. Koko elämä perustuu siis näihin 20 aminohappoon.

Brittiläisen Cambridgen yliopiston tutkijaryhmä on muokannut solun geneettistä koneistoa tuottamaan uudentyyppisiä aminohappoja, joita määrittää neljä nukleotidia. Optimaalisessa tilanteessa olisi nykyisen 20 sijasta mahdollista tuottaa peräti 276 erilaista aminohappoa. Samalla uusien valkuaisaineiden määrä lisääntyisi eksponentiaalisesti.

Tutkijat ovat nyt myös onnistuneet liittämään näitä epäluonnollisia aminohappoja normaalien aminohappojen ketjuun. Epäluonnolliset aminohapot muodostavat poikkeuksellisen voimakkaita sidoksia toistensa kanssa. Sidokset suojaavat valkuaisainetta muun muassa kuumuudelta ja auttavat niitä pysymään ehjinä haastavissakin olosuhteissa. Tutkijat toivovat, että uuden aminohapot auttaisivat kehittämään suun kautta annettavia lääkkeitä. Monet lääkkeet eivät nimittäin kestä mahahappoja. Toinen sovellutusalue on superkestävien materiaalien tuottaminen. Epäluonnollisten aminohappojen avulla voidaan ainakin teoriassa tuottaa jopa kevlariakin kestävämpiä aineita. Kevlar on viisi kertaa terästä vahvempaa.

Mutta pelkojakin on. Kukaan ei vielä tiedä epäluonnollisten aminohappojen mahdollisista haittavaikutuksista. Mitä jos nämä uudet aminohapot reagoivat epätoivotulla ja haitallisella tavalla luonnon ja ihmisen solujen toimintojen kanssa? Ei voi kuin toivoa, että kaiken innostuksen keskellä myös haittoja ymmärretään tutkia riittävästi. (Nature)

Vähä uni liittyy lihavuuteen

Lihavuusepidemian syitä miettiessä unitutkijat ovat havainneet lyhyen unen liittyyvän lihavuuteen. Amerikkalaiset tutkijat havaitsivat, että alle viisi tuntia yössä nukkuvien riski painonnousuun oli merkitsevästi suurempi kuin 6-7 tuntia yössä nukkuvien. Lyhytunisilla rasvakudos kertyi erityisesti vatsan alueen elimistön ympärille. Vaikka havainto tehtiin alle 40-vuotiailla tummaihoisilla ja latinalaisamerikkalaiseen rotuun kuuluvilla, samansuuntaisia havaintoja on tehty aikaisemmin myös muualla. Yhdysvalloissa yöunen määrä on kuluneen vuosikymmenen aikana lyhentynyt. Vuosien 2001-2009 välillä yli 8 tuntia nukkuvien amerikkaisten osuus väestöstä on pudonnut 38 prosentista 28 prosenttiin. (Sleep)

Sikainfluenssan kahdet kasvot

Iso-Britanniassa alle 15-vuotiaiden sairastuvuus sikainfluenssaan oli kymmenen kertaa yleisempää kuin sairastuvuus normaaliin kausi-influenssaan. Valtaosa tapauksista oli lieviä eikä niiden takia tarvinnut käydä lääkärissä. Tähän johtopäätökseen on tultu tutkittaessa väestön veren vasta-ainetasoja pandemian jälkeen.

Yhdysvalloista raportoidaan, että huhtikuun 2009 ja tammikuun 2010 välillä sikainfluenssaan kuoli lähes 300 alle 18-vuotiasta. Tämä on neljä kertaa enemmän kuin viime vuosien aikana normaaliin kausi-influenssaan kuolleiden lasten ja nuorten määrä.

Vaikka sikainfluenssa oli lapsilla ja nuorilla keskimäärin lievä, suuren joukon sairastuessa ilmeni tavallista enemmän kuolemantapauksia ja vaikeita taudinmuotoja. (Lancet)

Pentti Huovinen, erikoislääkäri, tutkimusprofessori

Tiedeuutiset on julkaistu 9.4.2010 ilmestyneessä Pulssilehdessä ja on löydettävissä internet-sivulta Pulssilehti. Lehti on ilmestynyt myös Turun Sanomien liitteenä 11.4.2010.

Turkulaisen föriäijän ja verrattoman humoristin Markku Heikkilän mukaan turkulaiseksi voi itseään kutsua, jos on syntynyt Heidekenillä, asunut koko ikänsä tai vaihtoehtoisesti 50 vuotta Turussa.

Minulta kysyttii, että olenko siis aito turkulainen. En ole. Ainakaan vielä.

Olen syntynyt Helsingissä mutta käynyt kouluni ja opiskellut Turussa. Siitä huolimatta puuttuu vielä 3 vuotta, jotta saan turkulaisen statuksen. Siihen pyritään jos vain olosuhteet ja työt sen sallivat.

Turun yliopisto vietti 90-vuotijuhlaa Turun akatemianalolla. Paikalla oli salintäysi yleisö mukana värikäs joukko Itämeren alueen yliopistojen rehtoreita ja vararehtoreita. Juhlassa jaettiin huomionosoituksia mm. yliopistoa palvelleille henkilöille ja professoreille.

Sain kunnian vastaanottaa juhlassa hopeisen Johan Wickström -mitalin, jonka Turun yliopiston rehtori jakaa tunnustuksena ansioista infektiotautien käytännöllisen ja teoreettisen tutkimuksen alalla tehdystä työstä.

Professori Wickström oli Turun kaupunginsairaalan tarttuvien tautien osaston eli kulkutautisairaalan ylilääkäri vuodesta 1945 aina vuoteen 1969 saakka. Hän syntyi 1904, valmistui lääkäriksi Helsingissä 1929, väitteli tohtoriksi 1933 ja sai lastenlääkärin erikoislääkärin oikeudet 1938. Professorin arvo hänelle myönnettiin 1957. Hän oli myös yhteiskunnallisesti aktiivinen vaikuttaen mm. Turun kaupunginvaltuutettuna 1969-1976.

Professori Wickströmin ja helsinkiläisen professori Tor Petterssonin tartuntatautien oppikirja oli käytössä 1970-luvulla aloittaessani lääketieteen opinnot.

Muistan elävästi kuinka vuonna 1984 professori Wickström oli paikalla Mikron luentosalissa väitöstilaisuudessani ja onnitteli minua väitöksestä. Wickström oli kunnioitettu lääkäri ja arvostettu tartuntatautien asiantuntija.

Hänen nimeään kantavaa hopeista mitalia on painettu 10 kappaletta, joita on jaettu viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Olen 7. mitalin saaja. Kolme Wickström-mitalia on vielä jäljellä. Ne ajetaan 2015, 2020 ja 2025.

Tervetuloa Rotarien joulumusiikkiin Turun Tuomiokirkkoon keskiviikkoiltana 16.12.2009 klo 19.00. Tarjolla on tunnelmallista joulumusiikkia. Minua on pyydetty pitämään tilaisuudessa lyhyt puhe. Konsertin tuotto menee hyväntekeväisyyteen.