Pentti Huovinen

Kirjoituksia ja puheita vanhat

Kulttuuri tekee onnelliseksi

”Mikä on korkein käytännön toimin saavutettava hyvä?

Sekä ihmisten suuri joukko että sivistyneet sanovat sen olevan onnellisuus,

ja heidän mielestään ’olla onnellinen’ tarkoittaa samaa kuin ’elää hyvin’ tai ’onnistua elämässä’.

Aristoteles

300-luvulla eKr. elänyt kreikkalainen filosofi Aristoteles on todennut yhteiskunnan tehtäväksi sen varmistamisen, että jokaisella kansalaisella on aito mahdollisuus onnelliseen elämään. Siihen sisältyy aineellisista tarpeista huolehtiminen, terveellisen elinympäristön rakentaminen, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden varmistaminen, kykyjen kehitystä edistävä kasvatus sekä urheilu ja kulttuuri.

Tieteellinen tutkimus on todennut ainakin neljän tekijän vaikuttavan onnellisuuteen. Elämässä pitäisi olla toistuvia mielihyvän kokemuksia, sen pitäisi mahdollistaa vahvuuksien käyttämisen sekä osallisuuden, ja näitä vahvuuksia pitäisi käyttää hyvän palveluksessa. Eniten kuitenkin onnellisuuteen vaikuttaa sosiaalisten siteiden määrä ja intensiivisyys eli hyvät ystävät.

Ihminen harjoittaa kulttuuria pitkälti siksi, että se tuottaa mielihyvää. Jos osaamme itse tuottaa musiikkia, maalata tai kirjoittaa, voimme tehdä sitä myös siksi, että se mahdollistaa vahvuuksien käyttämisen sekä osallisuuden. Musisoiminen tai näytteleminen ovat myös toimintaa hyvän palveluksessa eli niitä tekemällä voidaan tuottaa kuulijoille ja katsojille mielihyvää.

Turkulainen dosentti Markku Hyyppä on luonut termin kirkkokuoro–ilmiö. Kuorolaulu harrastuksena ja vastaavat sosiaaliset toiminnat voisivat Hyypän mukaan pitkälti selittää sen, miksi Pohjanmaan ruotsinkielisen väestön elinajanodote on muutaman vuoden korkeampi kuin suomenkielisen väestön. Hyvät ihmissuhteet tuovat positiivisuuden kokemuksia, mielihyvää ja huolenpitoa toisista. Kulttuuria voi harrastaa yksin, mutta hyvin usein se tapahtuu ystävien kanssa. Kulttuuri siis edistää onnellisuutta useiden eri tekijöiden kautta.

Tiedetään että positiivisesti ajattelevan ihmisen elimistö tuottaa normaalia vähemmän keskushermostoa, immuunivastetta tai verenkiertojärjestelmää aktivoivia stressihormoneita. Työpäivän ja vapaapäivien aikana tunnetut mielihyvän tai onnellisuuden kokemukset vähentävät tutkimusten mukaan stressihormonien pitoisuuksia. Tutkijat vetävät näistä havainnoista sen johtopäätöksen, että positiivisesti ajattelevien ja onnellisuutta kokevien ihmisten terveys on muita parempi.

Aristoteleen onnellisuutta edistäviin tekijöihin sisältyy kulttuuri. Tämän ajatuksen on myöhemmin tehty tutkimus siis vahvistanut. Mutta jos Aristoteleella olisi ollut käytössään kaikki nykytutkimuksen tulokset, olisi hän varmaankin korostanut myös toisten ihmisten merkitystä osana kulttuurin harrastamista.