Kirjoituksia ja puheita vanhat

Kalorirajoitus parantaa muistia

15.02.2009

Saksalaiset tutkijat julkaisivat hiljattain arvostetussa amerikkalaisessa tiedelehdessä mielenkiintoisen tutkimuksen. He jakoivat keskimäärin 60 vuoden ikäisiä koehenkilöitä kolmeen ryhmään. Kaikki koehenkilöt olivat normaali- tai ylipainoisia.

Yksi ryhmä jatkoi entisenlaisen ruokavalion noudattamista. Toiselle ryhmälle suunniteltiin energialtaan vähäkalorisempi dieetti, ja kolmas ryhmä sai normaalia enemmän monityydyttymättömiä rasvoja sellaisista herkuista kuin kalat ja oliivit. Niiden tiedetään estävän muistin heikkenemistä ja estävän aivojen rappeutumista. Ryhmät noudattivat omia ruokavalioitaan kolmen kuukauden ajan.

Kaikkien koehenkilöiden muistia mitattiin erilaisin muistitestein. Tutkijat yllättyivät, sillä ruokavalion kaloreita viidenneksellä vähentäneet henkilöt selvisivät muistitesteistä merkitsevästi paremmin kuin muiden ryhmien koehenkilöt. Vaikutus ilmeni nopeasti, siis kolmessa kuukaudessa.

Mihin tällainen muutos voi perustua? Tutkijat pohtivat, että vähemmän kaloreita saava elimistö käsittelee sokeria tehokkaammin. Samalla haiman insuliinin tuotanto vähenee ja elimistö alkaa reagoida herkemmin insuliinin vaikutukselle. Aikaisempien tutkimusten mukaan tämän taas tiedetään parantavan aivojen toimintaa.

Ihmiskone on tavattoman tehokas. Suklaapatukan voimalla hän juoksee puoli tuntia. Toisaalta kalorien rajoittaminen on tuskallista. Joku viisas on joskus sanonut, että pysyäkseen terveenä rikkaan on syötävä kuin köyhä. Olen enemmän kuin usein pohdiskellut tätä viisautta. Ja aina mieleen tulee isoenoni Aapeli Saarisalo. Hän toimi viime vuosisadan keskivaiheilla Helsingin yliopiston itämaiden kirjallisuuden professorina. Aapeli-eno oli ulkonäöltään laiha kuin nälkäkurki.

Vierailleessaan lapsuudenkodissani hänellä oli tapana aloittaa päivä juomalla hitaasti huoneenlämpöistä vettä. Muistan kuinka Aapeli käveli ympäri olohuonettamme kädessään muovinen litran mittakannu. Ruokapöydästä hän söi pääasiassa kasviksia ja hedelmiä. Äitini tekemä rusinakakku maistui hänelle vasta kun hän oli kuullut, että se oli tehty ruisjauhoista. Tarina kertoo, että eräässä puhetilaisuudessaan Aapeli huomasi puhujakorokkeelle koristukseksi asetetut krassit. Kuulijoiden hämmästykseksi hän alkoi nyppiä krassinlehtiä ja syödä niitä puheen lomassa.

Kun Aapeli vaelsi tutkimusmatkallaan yksin jossain Lähi-Idän autiomaassa, rosvot yllättivät ja ympäröivät hänet. Kun he avasivat Aapelin olkalaukun, se oli täynnä kasvien lehtiä ja juuria - Aapelin ruokaa. Pettyneenä olemattomaan saaliiseen rosvot jättivät hänet”kuolemaan erämaahan”. Eihän niillä eväillä kukaan selviäisi hengissä. Aapeli oli viisas ja oppinut mies, ja vaikkei hän ihan ehtinyt täyttää 90 vuotta, ei hänen muistissaan tiettävästi ollut vikaa.

Vaikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan ruokailutottumukset ovat Suomessa muuttuneet parempaan suuntaan, liiat kalorit, rasvat ja sokerit ovat ongelma kaikissa sosiaaliluokissa, niin rikkailla kuin köyhillä. Siksi kaikkien terveydelle sopivat Aapelin esimerkin mukaan vihannekset, juurekset ja hedelmät, kalaa ja kasvisöljyjä unohtamatta. Autiomaahan ei kuitenkaan kannattane mennä vaeltamaan. Sen voi mainiosti korvata perisuomalaisella sauvakävelylenkillä turvallisemmissa Koroisten alueen kulttuurimaisemissa.

Pentti Huovinen

Kirjoitus on julkaistu Koroiset-lehdessa 1/2009