Pentti Huovinen

Kirjoituksia ja puheita vanhat

Diginatiivien tulevaisuus tunteiden maailmassa

Lapset tutustuvat kännyköiden ja tablettitietokoneiden maailmaan jo ennen kuin osaavat puhua. Ei ole tarvinnut katsoa kuin alle kouluikäisten lastenlasten luontevaa elämää bittimaailmassa pelien ja internetin keskellä.

Diginatiiveiksi kutsutaan lapsia ja nuoria, joiden jokapäiväinen elämä on jo varhaisessa vaiheessa yhdistynyt osaksi uutta teknologiaa, tietoverkkoja ja sosiaalisia verkostoja. Heidän vanhempansa valvovat toimintaa, mutta minkälaisia neuvoja heille pitäisi antaa? Koska diginatiivit ovat kytköksissä maailmaan eri tavoin kuin heidän vanhempansa ja opettajansa, pitäisi pikaisesti saada tutkittua tietoa, miten uuden teknologian käyttö vaikuttaa lapsiin ja nuoriin. Tällaisia tutkimuksia aiheesta on valitettavan vähän.

New Scientist –tiedelehti (11/2014) otsikoi pääkirjoituksensa ”Screening for problems”. Jo nyt tiedetään, että kännykät, tabletit ja tietokoneet vaikuttavat siihen miten luemme ja kirjoitamme. Nämä kaksi tekijää vaikuttavat ajattelukyvyn ja ymmärryksen kehittymiseen. Opettajat ovat esittäneet epäilyjä, että diginatiivien kommunikaatiokyky toisten ihmisten kanssa ei toimi samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Mielenkiintoinen havainto on, että luennolla käsin tehdyt muistiinpanot auttoivat merkittävästi paremmin ymmärtämään luennon sisältöä. Muistiinpanojen tarkastelu vielä viikon kuluttua luennosta osoitti, että asioiden hahmotus oli käsin tehtyjen muistiinpanojen avulla parempi kuin tietokoneella tehtynä. Kirjasta tai paperilta luettuna opittavan asian hahmottamisen apuna ovat sijainti kirjan tai lehden sivulla esimerkiksi ”sivun puolessa välissä” tai ”vasemmalla sivulla sijaitsevan kuvan vieressä”. Tätä etua ei yleensä ole tietokoneen ruudulta luetussa tekstissä.

Computers in Human Behavior –tiedelehdessä hiljattain julkaistussa tutkimuksessa amerikkalaiset tutkijat kertovat, että 10-11-vuotiaiden koululaisten kyky havaita tunteita paranee metsässä vietetyn leiriviikon aikana, kun mukana ei ole kännyköitä tai tietokoneita. Leirin jälkeen he havaitsivat kasvokuvista ja elokuvista ihmisten ilmaisemat tunteet merkittävästi paremmin kuin verrokit. Huolestuneena voidaankin kysyä, onko nyt tapahtumassa peruuttamaton muutos diginatiivien kyvyssä aistia ihmisten tunteita kuten onnellisuutta ja hätää?