Kirjoituksia ja puheita vanhat

Kevyesti pureskellen!

11.09.2010

Mitä yhteistä on tulen keksimisellä, hampailla ja aivoilla? Paljonkin. Harvardin yliopiston tutkijat nimittäin sanovat, että esi-ihminen keksi ruoan kuumentamisen jo 1,5 miljoonaa vuotta sitten.

Tätä he perustelevat sillä, että tuolloin alkoi kehityskulku, jossa ihmisen aivot alkoivat kasvaa ja poskihampaat pienentyä. Perustelut kuullostavat sen verran uskomattomalta, että selitys on paikallaan.

Tutkijat lähtivät liikkeelle vertaamalla kädellisten eläinten ruumiin painoa ja hampaiden kokoa sekä vertasivat näitä mittoja siihen, kuinka kauan eläimet käyttivät aikaa ruoan pureksimiseen. Ne pureksivat ruokaansa tavattoman paljon pitemmän aikaa kuin ihminen.

Jos olisimme muiden kädellisten kaltaisia, meidän pitäisi ruumiin painoon suhteutettuna käyttää peräti puolet valveillaoloajastamme ruoan pureksimiseen. Nyt käytämme aikaa alle 10 %. Ihmisen hampaat ovat ruumiin painoon suhteutettuna kuitenkin paljon pienemmät kuin muilla kädellisillä.

Tutkijat jatkoivat selvittelyään ja onkivat hammastietoja esi-ihmisten fossiililöydöistä. Pari miljoonaa vuotta sitten eläneet Homo habilis ja Homo rudolfiensis sopivat hyvin samaan kategoriaan nykypäivän kädellisten eläinten kanssa. Mutta näitä esi-ihmisiä noin puoli miljoonaa vuotta nuoremman Homo erectuksen hampaiden koko oli jo selvästi pienempi ja lähempänä nykyihmistä.

Harvardin tutkijoiden mukaan selitys piilee siinä, että Homo erectus tai joku sen edeltäjä oppi kuumentamaan ruokansa. Se kenties maistoi lihaa, joka oli vahingossa pudonnut nuotioon. Asiaa pohtiva New Scientist –lehti uumoilee, että kenties liha maistui hyvältä. Esi-ihminen lienee ainakin huomannut, että kuumentuneen lihan pureksiminen oli helppoa. Kuumentamisessa lihan solurakenne hajoaa, ja siksi sen syöminen vaatii huomattavasti vähemmän leukojen liikettä kuin raa’an lihan.

Tästä väistämätön seuraus oli, että kuumennettua lihaa syövän esi-ihmisen ravitsemustila parani. Lihaa kun pystyi syömään suurempia määriä lyhyemmässä ajassa. Paistaminen saattoi myös tarjota uusia kulinaristisia ahaa-elämyksiä.

Ravintoarvoltaan paremmat riistaeläinten elimet, kuten maksa, ovat ehkä myös osoittautuneet käyttökelpoisiksi juuri paistettuna. Kuumennettu liha oli varmasti myös turvallisempaa syödä, kun suuri osa tauteja aiheuttavista eläinperäisistä mikrobeista kuoli kuumentamisen aikana.

Fossiililöydösten mukaan noin 1,5 miljoonaa vuotta sitten, siis Homo erectuksen aikoihin, tapahtui samalla myös merkittävä kehitys, joka johti ihmisen valta-aseman syntymiseen. Aivojen koko alkoi kasvaa. Siihen on tarvittu parempaa ravintoa, mutta ehkä myös tarttuvien tautien vähentyminen lienee osaltaan siivittänyt prosessia.

Mutta eipä niellä tutkimustuloksia pureksimatta! Varhaisimmat suorat arkeologiset havainnot tulen käytöstä ovat Harvardin veikkojen kertomaa paljon nuorempia, vain 790 000 vuoden takaa. Jotta kuumennetun lihan teoria saisi tuulta - eikä tulta - alleen, pitäisi nyt vielä löytää suoria todistuksia siitä, että ihminen osasi käyttää tulta aikaisemmin kuin tähän asti on luultu.

Uusia tutkimustuloksia odotellessa mikään ei kuitenkaan estä meitä jo nyt iloitsemasta isoista aivoistamme ja pienistä sopusuhtaisista hampaistamme syödessämme höyryävää, kevyesti pureskeltavaa ja turvallista lihaa. Bon appétit!

Kolumni on julkaistu Pulssilehdessä 4/10 ja on löydettävissä internet-sivulta Pulssilehti

Lehti on ilmestynyt myös Turun Sanomien liitteenä 29.8.2010.