Kirjoituksia ja puheita vanhat

Kulttuuriko lääkettä?

15.12.2012

Vuonna 2011 Turussa vietettiin kulttuuripääkaupunkivuotta. Yksi vuoden iskulauseista oli: Kulttuuri tekee hyvää! Meillä kaikilla on sellainen käsitys, että kulttuuri on lääkettä. Mutta mitenkä on, löytyykö väitteelle katetta?

Kulttuurin kuten musiikin, taiteen, kirjoittamisen sekä luovan liikunnan yhteyttä on pyritty tutkimaan useissa kontrolloiduissa tutkimuksissa erilaisten sairauksien hoidossa. Tuloksiakin on saatu. Sairaalaan joutuneilla sydänpotilailla parin päivän aikana annetut kolme musiikkiterapiajaksoa vähensivät stressiä ja laskivat potilaiden pulssitasoa ja lyhyen seurantajakson aikana sydänkomplikaatiot hieman vähenivät. Toisessa tutkimuksessa samansuuntaisia vaikutuksia saatiin 20 minuutin rentouttavan musiikin kuuntelemisella. Syöpäpotilailla aktiivisen musiikkiterapian todettiin parantavan hyvinvointia, vähentävän jännitystä ja laskevan stressihormonien tasoa.

Taiteen harjoittaminen kuten kudonta, korttien tekeminen, savenvalanta ja vesivärimaalaus lisäsivät syöpäpotilailla positiivisia tuntemuksia ja vähensivät ahdistusta. Lihaskivuista kärsivillä fibromyalgiapotilailla kirjoittamisen harrastamisen todettiin vähentävän koettuja kipuja ja parantavan unen laatua.

Vastaavanlaisia tutkimuksia on suuri määrä. Kulttuurin harjoittamisella on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia terveyden eri osa-alueilla. Vaikutukset ovat olleet kuitenkin vaihtelevia, koska koehenkilöiden elämäntilanteet ovat olleet erilaisia. Jotkut hyötyvät kulttuurista, jotkut eivät. Tutkimusryhmät ovat myös olleet pieniä eikä kontrolliryhmiä ole tutkimuksissa yleensä ollut. Tutkimukset ovat olleet lyhytkestoisia ja ne on tehty pääasiassa sairaaloissa. Tutkittavat on valittu vapaaehtoisista, joiden tiedetään suhtautuvan positiivisesti kulttuuriin, ja tulosten epäillään siksi olevan todellista parempia. Ei siis ole aina takeita siitä, että kulttuurin harjoittaminen auttaisi niitä, jotka eivät pidä siitä.

Tutkimuksia vastaan esitetty kritiikki on valitettavan totta. Kulttuurin vaikutusta ei voida tutkia kuin penisilliinipilleriä eikä myöskään verrata hyvään lääkkeeseen. Mutta ei ole syytä masentua. Nimittäin tieteen huippulehdissä on julkaistu myös toisenlaisia havaintoja.

Lapsuudessa ja nuoruudessa harrastettu pitkäaikainen soittaminen näkyy niin muistia kuin havaintokykyäkin mittaavissa kokeissa vielä 60 - 80–vuotiaana. Jotakin siis muuttuu pysyvästi aivoissa, kun musiikkia harrastetaan. Toisen tutkimuksen mukaan iäkkäät muistihäiriöiset potilaat muistivat heille luetuista teksteistä keskimärin vain noin neljänneksen verran. Mutta kun tekstit laulettiin, niistä muistettiin lähes jopa 40 %! Musiikki auttoi painamaan sanat muistiin. Kirjoittaminenkaan ei ole turhaa. Tenttiä jännittäviä opiskelijoita pyydettiin kirjoittamaan 10 minuutin ajan ennen tenttiä jännityksestään ja tenttiin liittyvistä huolistaan. Ja kuinka ollakaan, huolien purkaminen kirjoittamalla paransi tenttisuorituksia tilastollisesti merkitsevästi.

Kulttuuri siis tekee varmasti hyvää, mutta lääkkeisiin sitä ei pidä verrata. Harrastetaan kulttuuria sillä tavalla kuin itse kullekin sopii, ja nautitaan siitä täysin siemauksin. Kulttuuri on paljon parempaa kuin mitkään lääkkeet!

Pentti Huovinen

Kirjoitus on julkaistu Koroiset-lehden numerossa 4/2012.