Pentti Huovinen

Kirjoituksia ja puheita vanhat

Pidetään huolta koululaisten yöunesta

Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan myöhäinen nukkumaanmenoaika ennakoi huonompaa koulumenestystä. Yhdysvalloissa havaittiin, että jos yläkoulu- ja lukioikäisten nukkumaanmeno tapahtui myöhemmin kuin 23.15, heillä oli lisääntynyt riski menestyä koulussa muita huonommin. Samanlaisiin tuloksiin päätyivät myös australialaistutkijat, joiden mukaan illanvirkkujen menestys koulussa oli selvästi muita huonompaa. Voidaanko asialle tehdä jotain?

Hollannissa tutkittiin univelkaisia koululaisia. Heidät satunnaistettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä jatkoi nukkumaan menoa entiseen tapaan. Toisessa ryhmässä nukkumaan mentiin joka arki-ilta kahden viikon ajan viisi minuuttia edellistä iltaa aikaisemmin. Aikaisempi nukkumaan meno johti aikaisempaan nukahtamiseen, pidempiin yöuniin ja parempaan unen laatuun. Pidentyneen unen myötä myös masennusoireet vähenivät.

Pitempi yöuni auttaa myös painonhallinnassa. Yhdysvalloissa tutkittiin alakouluikäisiä lapsia, joista osa oli ylipainoisia. Heidät jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen nukkui viikon ajan 1,5 tuntia pidemmät ja toinen 1,5 tuntia lyhyemmät yöunet. Viikon tauon jälkeen vaihdettiin ryhmien nukkumisaikoja toisinpäin. Pidempään nukkuvat lapset laihtuivat tutkimusviikon aikana keskimäärin noin 200 grammaa. Tutkijoiden mukaan tämä pieneltä tuntuva laihtuminen estää kuitenkin merkittävästi ylipainon kehittymistä.

Ihmisistä on illanvirkkuja keskimäärin joka neljäs, aamunvirkkuja puolet ja loput sijoittuvat siihen väliin. Illanvirkut nukkuvat parasta untaan, niin kutsuttua unen keskivaihetta, noin kello viiden aikaan aamuyöllä, kun aamunvirkuilla unen keskivaihe on jo ennen kello neljää. Illanvirkuille aikaisin herääminen on ymmärrettävästi vaikeaa ja aikainen aamuherääminen tuntuu väsymyksenä päivän kuluessa. Päiväunet ovatkin illanvirkkujen mieleen.

Aamuvirkkuja on perinteisesti pidetty ahkerampina kuin illanvirkkuja. Nykyään työajan joustaessa kronotyyppi ei välttämättä vaikuta enää työn tuloksiin, jos vain muuten saa nukkua riittävästi. Riittäväksi määräksi on aikuisilla arvioitu keskimäärin 7,5 tuntia. Lapsilla ja nuorilla yöunta saisi olla 8-9 tuntia.

Suurin osa koululaisten väsymyksestä on ”tahallista”, liian myöhään nukkumaan menoa. Oli koululainen sitten aamun- tai illanvirkku, nukkumaan menosta sopiminen on tärkeää niin terveyden kuin koulumenestyksenkin kannalta. Koululaisia ja varsinkin tyttöjä voi kannustaa riittävään yöuneen sillä, että hyvät unet ovat aina myös kauneusunet, jotka tutkitusti näkyvät kasvoilla.

(Jutussa on käytetty lähteinä Duodecim ja Journal of Biological Rhythms tiedelehtiä.)