Pentti Huovinen

Kirjoituksia ja puheita vanhat

Kunnallisveron korotus on huono ratkaisu

Turussa on viime aikoina keskusteltu niistä linjauksista, joilla Turun kaupungin talous saatetaan raiteilleen. Kokoomuksenkin taholta on pohdittu veronkorotusta.

Kaiken keskustelun taustalla on syvä lama, ehkä syvempi kuin 1990-luvun alussa. Influenssapandemia saattaa entisestään vaikeuttaa tilannetta. Kun me vielä odotamme pandemiaa, Meksikossa on jo alkanut pandemian toinen aalto.

Turku on varsin vauras kaupunki. Vaikka konsernitasolla velkaa on paljon, mukaan lukien liikelaitokset ja sairaanhoitopiiri, on Turulla kohtuullisen paljon omaisuutta.

Talouden tulevaisuudesta

Tulevaisuuden talouskasvu on arvoitus. Se voi olla V:n muotoinen käyrä, eli nyt ollaan pohjalla ja nousu on alkanut tai sitten se on alkamassa. Mutta se voi olla myös W-muotoinen, eli nousun jälkeen tulee uusi lasku. Jotkut talousoppineet puhuvat jopa pitemmän jakson sahanterästä, jossa on vain vähän reaalinousua.

Bruttokansantuote tuskin tulee kasvamaan entiseen malliin, koska työssä olevien määrä ei kasva. BKT:tä nostavien innovaatioidenkin suhteen ollaan skeptisiä. Turun talouteen pitkällä tähtäimellä ei siis ole näköpiirissä edellisten vuosien kasvulukuja.

Veropoliittisia realiteetteja

Kokoomuksessa on jo kunnallisvaaleissa pidetty veronkorotusta viimeisenä vaihtoehtona. Nyt ei ole vielä käyty läpi kaikkia keinoja kustannusten hillitsemiseksi. Emme ole (1) suunnitelleet, (2) laittaneet käyntiin saati sitten vielä (3) toteuttaneet välttämättömiä rakennemuutoksia.

Kunnallishistoriassa veronkorotus on ani harvoin ollut määräaikainen, näin talousviisaat ovat minulle todenneet. Määräaikaisuus on siksi vaarallinen termi, johon ei pitäisi nojata.

Kiinteistöveroa tultaneen lakimuutoksen myötä korottamaan, joten suostumalla vielä kunnallisveron korotukseen, me päättäjät olemme todellisia ”veronnostajia”

Suunniteltu 19 äyrin kunnallisvero on suhteellisen korkea kun verrataan muita suuria kaupunkeja ja erityisesti ympäröiviä kuntia. Korkeampi prosentti vaikeuttaa merkittävästi mahdollisia tulevia kuntaliitosneuvotteluja. Ehkä tärkeintä kuitenkin on veronkorotuksen psykologinen vaikutus. Mahdolliset asukkaat hakeutuvat ympäristökuntiin, ja pahimmassa tapauksessa myös oman kunnan asukkaat hakeutuvat ympäristöön. Tämä on vakava asia.

Muita keinoja kuin veronkorotus on siis löydyttävä.