Kirjoituksia ja puheita vanhat

Laatua terveydenhuoltoon

21.01.2007

Kirjoitus julkaistu Turun Sanomien Pulssi-liitteessä joulukuussa 2006

Runsas kuukausi sitten TYKS:n kolme ylilääkäriä lähetti kirjeen lääninhallitukselle saadakseen korjauksen osastojensa jatkuvaan ylikuormitukseen. Kyse ei ole ohimenevästä ilmiöstä. Osoituksena siitä osastoilla on valmiiksi numeroidut käytäväpaikat. Ongelma ei kuitenkaan rajoitu siihen, että potilaat makaisivat numeroiduilla paikoilla, vaan potilaat makaavat nyt myös numeroimattomilla paikoilla. Käytävällä kaikkien silmien alla pitäisi odottaa hoitotoimenpiteitä, syödä, tehdä tarpeensa ja vielä parantua.

Tuottavuutta henkilökunnan kustannuksella

Suomen terveydenhuollon tuottavuus on muita pohjoismaita parempi. Samalla rahalla tuotetaan enemmän palveluja. Tämä perustuu kahteen seikkaan. Henkilökuntaa on vähemmän ja palkkataso on matalampi kuin muissa pohjoismaissa. Henkilöstö tekee enemmän töitä ja heikommalla palkalla. Samalla yhteiskunta hyötyy siitä, että henkilökunta on valittu tunnollisten joukosta. Käytäväpotilaita ei jätetä hoitamatta.

Ei ole tutkittu kuinka paljon käytäväpaikka hidastaa paranemista tai lisää komplikaatioita. Eettinen toimikunta tuskin edes myöntäisi lupaa tällaiselle tutkimukselle, jossa potilaat asetettaisiin heti alussa eriarvoiseen asemaan. Tiedetään, että kiireinen henkilökunta on riski sairaalainfektioiden torjunnan kannalta. Paloturvallisuuttakin voisi vielä miettiä uudelleen.

Yhteiskuntamme on määrännyt esimerkiksi rakentamiselle tietyt laatustandardit. Terveydenhuollossa laatua ei voi valvoa, kun sitä ei ole määritelty. Valitukset näyttävät olevan ainoa tie.

Hoitotakuun jälkeen laatuprojekti

Kansallisia laatusuosituksia on vanhusten hoidolle ja mielenterveyspalveluille. Nämä ovat kuitenkin vain suosituksia, jotka eivät ole sitovia. Ne voidaan ohittaa.

Yritysmaailmassa laatujärjestelmät ovat olennainen osa tuottavaa toimintaa. Osittaistenkin laatujärjestelmien etu on, että johto tunnistaa nopeasti ja järjestelmällisesti laadun poikkeamat ja tekee tarvittavat korjaustoimenpiteet. Laatujärjestelmiin kuuluu myös henkilökunnan osaamisen rekisteröinti ja sen järjestelmällinen ylläpito.

Suomessa on perinteisesti ajateltu, että meillä on osaava terveydenhuollon henkilökunta, joka pystyy laadukkaaseen työhön, kun siihen annetaan mahdollisuus. Työvoimatilanteen muuttuessa sairaalat ovat ilman laatujärjestelmiä voimattomia valvomaan osaamista.

Kansallinen terveysprojekti on lyhentänyt leikkausjonoja. Päättäjiä luulisi kiinnostavan myös, miten hoito toteutuu sairaalan ovien sisäpuolella. Ylilääkärien kirje lääninhallitukselle on hätähuuto.

Kaikkien organisaatioiden toiminta perustuu arvoihin. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat sisäistäneet voimakkaasti potilaskeskeisyyden. Nykyisissä sairaaloiden johtamisjärjestelmissä tämän arvon toteutumista ei pystytä seuraamaan, kun laatujärjestelmät puuttuvat.

Pentti Huovinen, erikoislääkäri, professori