Kirjoituksia ja puheita vanhat

Miksi Kirjastosilta?

12.11.2011

Maanantaina 14.11. Turun kaupunginvaltuusto päättää Aurajoen ylittävän, Rettiginrinteen ja Kauppiaskadun yhdistävän Kirjastosillan rakentamisesta. Sillan hinnaksi on arvioitu noin kaksi miljoonaa euroa. Siitä noin puolet eli miljoona euroa saadaan EU-avustuksena. Avustuksen vastaanottamisesta pitää päättää 22.11. mennessä eli käytännössä maanantain valtuuston kokouksessa.

Olen aikaisemmin ollut toisen, Tuomiokirkkosillan viereen Vähätorin ja Vanhan Suurtorin välille ehdotetun sillan kannalla (TS 19.10.). Kaupunginvaltuuston edellisen kokouksen esittelyaineistossa kuitenkin kerrottiin, että museoviranomaiset eivät tule hyväksymään tätä siltaa.

Toinen kantani kääntänyt seikka oli, että silta palvelisi käytännössä vain kaupungin itäisestä osasta Tuomiokirkon vierestä keskustaan kulkevaa kevyttä liikennettä, joka nyt käyttää Tuomiokirkkosiltaa. Uudenmaankadulta Tuomiokirkkosillalle tuleva pyöräliikenne ei liikennesuunnittelijoiden mukaan mahdu ennen Vanhaa Suurtoria olevaan liikennesumppuun. Siksi Uudenmaankadulta keskustaan suuntautuva pyöräliikenne ohjataan jo nyt jompaankumpaan suuntaan Hämeenkadulle. Vanhan Suurtorin mukulakivetyskään ei suosi pyöräilyä.

Miksi sitten Kirjastosilta? Aurajoen rannat ovat vilkkaan kevyen liikenteen käytössä. Teatterisilta palvelee erinomaisesti niin kävellen kuin pyörälläkin liikkuvia. Auransilta sen sijaan on pyöräilijöille kaikkea muuta kuin turvallinen. Sillalla on vilkkaan bussi- ja autoliikenteen käytössä vain yksi kapea ajokaista molempiin suuntiin sekä kapeat jalkakäytävät. Miksei Auransiltaa sitten levennetä? Syy on yksinkertainen. Auransilta on suojeltu eikä siihen saa koskea.

Kannatan Kirjastosillan rakentamista siksi, että se parantaa merkittävästi liikenneturvallisuutta ja palvelee kaikista suunnista tulevaa kevyttä liikennettä, erityisesti pyöräilijöitä. Museoviranomaisetkaan eivät pidä sen toteuttamista mahdottomana. Kirjastosillan rakentaminen vaikuttaa tietysti keskustan liikenneratkaisuihin.

Mutta vielä enemmän vaikuttaa sillan rakentamatta jättäminen. Prosessin aikana on tullut selväksi, että ainoa paikka, johon silta voidaan rakentaa, on Rettigin rinteen ja Kauppiaskadun väli. Keskustan alueella ei yksinkertaisesti ole toista paikkaa sillalle. Jos Kirjastosiltaa ei rakenneta, päätös estää pysyvästi kevyen liikenteen olosuhteiden parantamisen niin keskustassa kuin Aurajoki-rannassakin.

Pentti Huovinen

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomien mielipide-sivulla 13.11.2011.