Kirjoituksia ja puheita vanhat

Mitä tehdään lihan syömiselle?

18.09.2010

Viime joulukuussa Kööpenhaminan ilmastokokouksessa legendaarisen the Beatles yhtyeen basisti Paul McCartney tuli tunnetuksi sloganistaan ”Less meat = less heat” (vähemmän lihaa = vähemmän lämpöä). Tällä sanonnalla hän puhui ilmaston lämpenemistä vastaan ja halusi meidän syövän vähemmän lihaa. Pitäisikö tämä rock-staran sanomaan uskoa?

Kirjassaan Tykit, taudit ja teräs (engl. Guns, germs and steel) kirjailija Jared Diamond antaa valaisevan esimerkin siitä, minkälaisen määrän energiaa eläimet, kasvissyöjät ja toisaalta lihansyöjät tarvitsevat. Jos lehmä painaa 500 kg, se tarvitsee kasvaakseen 5 000 kg ruohoa ja viljaa. Kun lihansyöjä, esimerkiksi karhu, kasvaa 500 kg painoiseksi, se tarvitsee 5 000 kg kasvissyöjän lihaa, jonka tuottamiseen tarvitaan 50 000 kg ruohoa ja viljaa. Vaikka itse luvut eivät ehkä pidäkään paikkansa, esimerkki auttaa ymmärtämään lihan tuotantoon tarvittavia energiamääriä.

x x x

Karjankasvatusta syytetään kasvihuonekaasupäästöistä. Kaikkien maailman lehmien ja karjaeläinten suoliston mikrobit tuottavat massiivisia määriä kasvihuonekaasuja, varsinkin metaania. Lisäksi karjankasvatuksen takia joudutaan hakkaamaan metsiä pelloiksi, jotta eläimille saataisiin viljaa. Kolmasosan maailman viljasta arvioidaan menevän karjan kasvatukseen. Karjankasvatus ja siihen liittyvät toimenpiteet vastaavat peräti 18 %:sta kaikista ilmaston lämpenemistä edistävistä kasvihuonekaasupäästöistä.

Sinä ja minä, tyypilliset länsimaiden asukit, syömme keskimäärin 100 kg lihaa vuodessa. Maailman 6.7 miljardista ihmisestä peräti 80 % syö säännöllisesti lihaa. Niistä jotka eivät syö lihaa suurin osa on niin köyhiä, etteivät sitä pysty edes ostamaan. Omasta halustaan kasvissyöjiä on vain runsas 1 % maapallon väestöstä.

YK:n arvioiden mukaan vuonna 2008 maailmassa syötiin 280 miljoonaa tonnia lihaa, juotiin 700 miljoonaa tonnia maitoa ja syötiin 1.2 miljardia kananmunaa. Luvut ovat käsittämättömiä.

Ehkä noita lukuja tärkeämpää kuitenkin on tietää, että lihan, maidon ja kananmunien kulutus on jatkuvassa nousussa. Jos kulutus kasvaa tässä tahdissa, vuonna 2050 tarvitsemme YK:n mukaan kaksinkertaisen määrään lihaa. Ja tuon lihamäärän kasvattaminen tulee olemaan ympäristölle erittäin tuhoisaa.

x x x

Pitäisikö lihan syöntiä sitten vähentää? Suomalaisen ravitsemussuosituksen ns. lautasmallissa noin neljännes kaikesta ruoasta on kalaa, lihaa tai munaa. Näistä saadaan runsaasti hyvälaatuista proteiinia sekä A- ja B-vitamiineja. Lisäksi kala on erittäin tärkeä D-vitamiinin lähde. Liha ja sisäelimet sekä kala sisältävät hyvin imeytyvää rautaa. Lihan rasvakoostumus vaihtelee eläinlajin mukaan. Kun lihaa syödään, on järkevää valita vähärasvainen vaihtoehto, ja valmistaa ruoka ilman ylimääräista rasvaa.

Pehmeintä rasva on kalassa. Kala on siksi oivallista ravintoa, ja sitä suositellaan syötäväksi 2-3 kertaa viikossa kalalajeja sopivasti vaihdellen. Kala-, liha ja munaruokia voidaan korvata kasvisruoalla, jossa on palkokasveja, pähkinöitä tai siemeniä.

Jos oikein tarkasti lukee, niin ei lihan osuus suomalaisessa lautasmallissa ole järin suuri. Mutta en silti alkaisi kokonaan karttamaan lihaa. Kasvuikäisille liha on tärkeä valkuaisaineiden lähde. Ja nälän tiedetään lähtevän hyvin liharuokia syömällä.

Ehkä vanhan ”koppakuoriaisen” Paul McCarthyn puheissa on sen verran perää, että voimme tarkkailla lihan syöntiämme. Ettei se nyt ainakaan kovin paljon lisääntyisi. Maapallon onneksi kuitenkin on, ettemme pääravinnoksemme syö karhunlihaa!

Kirjoitus on julkaistu Koroiset-lehden numerossa 3/2010.