Miten terveysmenojen kasvua hillitään?
04.03.2007
Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomien kirjoittajavieras -palstalla 2.3.2007
Terveyttä koskevat kysymykset mietityttävät monia kansalaisia. Kaikille suomalaisille voidaan turvata hyvä hoito, jos niin halutaan. Kyse on tietysti rahasta, mutta myös poliittisista päätöksistä. Valtioneuvosto julkaisi tammikuussa erittäin merkittävän asiakirjan ’Terveydenhuollon menojen hillintä’. Raportin pääpaino on terveyden edistämisessä.
Vuonna 2004 terveydenhuollon kokonaismenot olivat 11,2 miljardia euroa. Tästä summasta sydän- ja verisuonitaudit, mielenterveyden sairaudet, hengityselintaudit sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet lohkaisivat valtaosan.
Valtaosaltaan terveyden edistämistyön ansiosta työikäisen väestön sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on muutamassa kymmenessä vuodessa alentunut peräti 75%. Verovaroja olisi todellakin paljon vähemmän käytössä, ellei tätä kehitystä olisi tapahtunut! 1950-luvulla miehistä 75% tupakoi. Tänään luku on alle 30%.
Tupakointi on terveydelle kaikkein pahin uhka, johon voidaan vaikuttaa. Koko ikänsä tupakoiva elää keskimäärin 10 vuotta lyhyemmän elämän. Yhden tupakan polttaminen lyhentää odotettavissa olevaa elinikää 17 minuutilla. Mutta ei vain elämä lyhene, myös sen laatu on viimeisten 5-10 vuoden aikana selvästi heikentynyt. Sydän ei jaksa pumpata ja keuhkot eivät hapeta verta kunnolla.
Alkoholiveron korottaminen niin, että vero olisi sitä korkeampi mitä suurempi on alkoholipitoisuus, olisi selvästi kulutusta vähentävä ja terveyttä edistävä toimenpide. Alkoholiveron tuotto oli suurimmillaan vuonna 2003, yhteensä 1,3 miljardia euroa. Vuonna 2005 se oli enää 967 miljoonaa euroa. Alkoholiveron tuoton kasvulla voidaan myös rahoittaa terveydenhuoltoa.
Muista haasteista tärkeimpien joukossa ovat lihavuus ja erityisesti lasten lihavuuden dramaattinen lisääntyminen sekä mielenterveyden häiriöistä masennus. Näihin voidaan vaikuttaa ehkäisevällä toiminnalla ja hoitoa tehostamalla.
Ikääntyvällä väestöllä on yhä useammin omat hampaat suussa. Koska hampaat vaikuttavat myös yleiseen terveyteen, pitää hammashuolto ja erityisesti ehkäisevä hammashuolto saada toimimaan nykyistä merkittävästi paremmin.
Päivähoidon ryhmäkokojen pienentäminen vähentäisi jopa satoja tuhansia korvatulehduksia ja samalla lasten kautta kaikkialle leviäviä infektioita. Ja voidaan vain arvailla, minkälaisen riskin potilaiden makuuttaminen sairaaloiden käytävillä aiheuttaa.
Tautien ehkäisy vähentää terveyspalvelujen kysyntää. Jos tämän päivän iäkkäät eivät olisi näin terveitä, olisivat terveydenhuollon ongelmat nykyistä paljon pahempia. Tautien ehkäisy on myös olennaisesti halvempaa kuin niiden hoito. Monet terveys- ja yhteiskuntapoliittiset päätökset myös auttavat vähentämään terveyseroja.
Suomessa tulisikin tehostaa tautien ehkäisyä ja terveyden edistämistä vahvistamalla perusterveydenhuollon toimintaa sekä lisäämällä merkittävien kansanterveyttä edistävien hankkeiden rahoitusta.
Suomen terveydenhuollon kokonaismenot ovat pohjoismaisittain alhaiset ja se johtuu kahdesta syystä: meillä on vähemmän käsiä tekemässä työtä ja heillä on alhaisemmat palkat. Näiden puutteiden suunnitelmallinen korjaaminen on ensisijaisen tärkeää. Terveydenhuollon on. Muutoin edessä voi olla tilanne, ettemme enää saa riittävästi ammattitaitoista ja osaavaa henkilöstöä alalle.
Terveyden edistäminen ja ehkäisevä terveydenhuolto on merkittävä tekijä terveydenhuollon menojen kasvun hillitsemisessä. Siksi on kaikin keinoin varmistauduttava, että nämä asiat tulevat mukaan uuteen hallitusohjelmaan.
Heading not set...
- Elämme hämmentäviä aikoja
- Vaarallisia terveisiä satojen vuosien takaa
- Ylistys silmälaseille
- Kulttuuri tekee onnelliseksi
- Kuntoilua maltilla mutta säännöllisesti
- Diginatiivien tulevaisuus tunteiden maailmassa
- Kunnallispoliitikko katsoo Ciceron peiliin
- Pidetään huolta koululaisten yöunesta
- Junien vessat – paluu menneisyyteen
- Voihan räkä!