Kirjoituksia ja puheita vanhat

Nuorten mielenterveyshäiriöiden todellisuus

13.10.2008

Mielenterveydenhäiriöt ovat tavattoman yleisiä nuorilla aikuisilla. Kansanterveyslaitoksen hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan 20-35-vuotiaista naisista 45 % ja miehistä 35 % sairastaa nuoren aikuisiän aikana jotain mielenterveyshäiriötä. Perusterveydenhuolto sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on saatava kuntoon, jotta nämä nuoret löydetään, heidät voidaan hoitaa ja tarvittaessa ohjata mielenterveyspalveluiden piiriin.

Pelkästään masennushäiriöstä kärsii lähes neljäsosa nuorista naisista ja miehistä joka kymmenes. Miehillä päihdehäiriö on yleisempi (21 %) kuin naisilla (7 %). Ahdistuneisuushäiriöstä kärsii naisista 17 % ja miehistä 8 %.

Kansanterveyslehdessä äskettäin julkaistussa artikkelissa ylilääkäri Jaana Suvisaari kertoo, että kuvatut mielenterveyshäiriöt tuntuvat yleisiltä, mutta Euroopan eri maissa niiden esiintyvyys on keskimäärin samaa luokkaa kuin Suomessa. Mielenterveyshäiriöistä kärsivät erityisesti matalan koulutustason nuoret aikuiset. Työttömyys altistaa mielenterveyden häiriöille. Ylioppilastutkinnon suorittaneilla oli vähemmän mielenterveyden häiriöitä, erityisesti päihdehäiriöitä.

Vajaat 60 % mielenterveyshäiriöistä kärsivistä oli joskus saanut asiantuntija-apua tai hoitoa. Tärkeää oli tiedostaa, että lähes 80 % niistä, jotka kokivat tarvitsevansa hoitoa, olivat hoidon piirissä. Suurin haaste on kuitenkin saada hoidon piiriin ne nuoret aikuiset, jotka eivät aktiivisesti hae apua.

Miten lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöt hoidetaan?

Lasten ja nuorten terveydenhoidon järjestämisestä on annettu uusi asetusluonnos 12.9.2008. Asetuksessa on säädetty kouluissa ja opiskeluterveydenhuollossa järjestettävistä määräaikaistarkastuksista ja terveysneuvonnan sisällöstä sekä täsmennetty opiskeluterveydenhuollon muut palvelut, vaikkakaan asetus ei sisällä nykyiseen verrattuna muutosta opiskeluterveydenhuollon laajuuteen tai palveluihin. Työryhmän ehdotuksen mukaan asetus tulisi voimaan 1.7.2009. Kunnat ovat velvollisia järjestämään asetuksessa tarkoitetut määräaikaiset terveystarkastukset viimeistään 1.1.2011.

Ei voi kyllin olla korostamatta, että kaikkien tärkein asia on toimiva perusterveydenhuolto sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto niin, että kaikki apua tarvitsevat pääsisivät yleislääkärin hoitoon mahdollisimman pian ja joustavasti. Toinen tärkeä osa perusterveydenhuollon toimintaa on pyrkiä löytämään mahdolliset hoitoa tarvitsevat koululaiset, opiskelijat ja nuoret aikuiset. Tähän on olemassa hyviä keinoja. Jo yksinkertaisilla kyselykaavakkeilla voidaan saada arvokasta tietoa.

Perusterveydenhuollosta pitää järjestää yhteys mielenterveyshuoltoon niin että erikoissairaanhoitoa tarvitsevat myös saavat sitä. Erittäin tärkeä osa mielenterveyden ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta on psykologien tai koulutettujen hoitajien antama terapia.

Kyse on tietysti resursseista. Turun ammatti- ja ammattikorkeakoulujen 11 600 opiskelijaa palvelevasta terveydenhuollosta puuttuu muutamia viranhaltijoita. Yleislääkäritasoisen perusterveydenhuollon toiminnan parantamisella ja tehostetulla yhteistyöllä mielenterveyden ammattilaisten kanssa voidaan tilannetta auttaa jo merkittävästi.

Lähde: Kansanterveyslehti 8/2008; juttu Mielenterveys- ja päihdehäiriöt yleisiä nuorilla aikuisilla, s. 18-19.