Kirjoituksia ja puheita vanhat

Pilarit horjuvat – on toimittava yhdessä

01.12.2006

Suomi on perinteisesti ollut koulutusmyönteinen maa. Kansamme menestys ja hyvinvointi on perustunut sivistykseen ja osaamiseen. Kaiken tämän takana on yliopistojärjestelmämme. Yliopiston tärkeimmät tehtävät ovat tutkimus ja opetus. Ne ovat yhteiskuntamme menestyksemme peruspilarit.

Yliopiston oman tutkimuksen perusrahoituksen pysyvältä tuntuva riittämättömyys on merkittävä ongelma. Yliopistoilta vaaditaan huippututkimusta ja tutkimuksen keskittämistä. Näin varmaan on hyvä, mutta sen varjolla ei saa unohtaa, että voidakseen hyvin monialainen yliopisto tarvitsee tutkimusta monella alalla. Siksi tilaa on jätettävä myös huippututkimuksen ulkopuolelle jäävälle muulle laadukkaalle tutkimukselle. Tieteellisen tutkimuksen aseman heikentyessä yhteiskunnan menestyksen pilari horjuu.

Joillakin yliopistotasoisen koulutuksen aloilla on jopa 21 opiskelijaa yhtä opettajaa kohden, kun se OECD-maissa on keskimäärin noin puolet tästä. Parhaissa huippuyliopistoissa opiskelijoita on 6 yhtä opettajaa kohden. Ollakseen tehokasta opettajan osaamisen tulee siirtyä opiskelijoihin. Jos päädytään maisteriksi kirjatenteillä, opetus on kadottanut merkityksensä. Opetuksenkin peruspilari horjuu.

Peruspilarien horjuminen tapahtuu samaan aikaan kun vaatimukset yliopistojen suorituskyvylle lisääntyvät. Yhteiskunta vaatii parempaa koulutuksen laatua. Uusien innovaatioiden tarve on loputon ja niiden syntymiselle pitäisi luoda tilaa. Tällaisessa tilanteessa emme voi muuta kuin turvata yliopistojen resurssit. Tutkimuksen ja opetuksen perusrahoituksen lisäämisestä ollaan onneksi monella taholla samaa mieltä. Haluaisin uskoa, että seuraava hallitus ottaa tutkimuksen ja opetuksen erityiseen suojelukseensa.

Yliopiston asemasta puhuttaessa, ei voi ohittaa opiskelijoiden paikalleen jämähtänyttä opintotukea. Vaikka opiskelija ottaisi opintorahan lisäksi opintolainaa, hänellä tuskin on mahdollisuutta hankkia edes periaatteessa kaikkia tarvittavia oppikirjoja. Pidän tilannetta täysin epäoikeudenmukaisena. Mitä järkeä on sijoittaa yliopistoihin, jos samalla niiden tärkeimmät käyttäjät – opiskelijat – eivät taloudelliselta ahdingoltaan pysty täysipainoiseen opiskeluun.

Yliopisto on kokonaisuus. Yliopistojen perusrahoituksen lisääminen ja opiskelijoiden jälkeenjääneen opintotukitilanteen korjaaminen ovat molemmat välttämättömiä toimenpiteitä. Olemme kaikki samassa veneessä. Nyt vaalien alla on aika huutaa. Yhdessä.

Pentti Huovinen

Dosentti, lääkäri

Turun yliopisto