Pentti Huovinen

Vanhat artikkelit

Mitä ihmettä? Tiedeuutisia!

Brittitutkijat luovat uudenlaista elämää

Geenien sisältämän koodin perusteella tuotetaan aminohappoja, joista syntyvät valkuaisaineet. Ne taas toimivat elimistön välttämättöminä rakennusaineina ja säätelevät elimistön toimintaa. DNA:n kolme nukleotidia koodaavat yhtä aminohappoa. Erilaisia aminohappoja on 20, ja elimistön valkuaisaineet koostuvat näiden yhdistelmistä. Koko elämä perustuu siis näihin 20 aminohappoon.

Brittiläisen Cambridgen yliopiston tutkijaryhmä on muokannut solun geneettistä koneistoa tuottamaan uudentyyppisiä aminohappoja, joita määrittää neljä nukleotidia. Optimaalisessa tilanteessa olisi nykyisen 20 sijasta mahdollista tuottaa peräti 276 erilaista aminohappoa. Samalla uusien valkuaisaineiden määrä lisääntyisi eksponentiaalisesti.

Tutkijat ovat nyt myös onnistuneet liittämään näitä epäluonnollisia aminohappoja normaalien aminohappojen ketjuun. Epäluonnolliset aminohapot muodostavat poikkeuksellisen voimakkaita sidoksia toistensa kanssa. Sidokset suojaavat valkuaisainetta muun muassa kuumuudelta ja auttavat niitä pysymään ehjinä haastavissakin olosuhteissa. Tutkijat toivovat, että uuden aminohapot auttaisivat kehittämään suun kautta annettavia lääkkeitä. Monet lääkkeet eivät nimittäin kestä mahahappoja. Toinen sovellutusalue on superkestävien materiaalien tuottaminen. Epäluonnollisten aminohappojen avulla voidaan ainakin teoriassa tuottaa jopa kevlariakin kestävämpiä aineita. Kevlar on viisi kertaa terästä vahvempaa.

Mutta pelkojakin on. Kukaan ei vielä tiedä epäluonnollisten aminohappojen mahdollisista haittavaikutuksista. Mitä jos nämä uudet aminohapot reagoivat epätoivotulla ja haitallisella tavalla luonnon ja ihmisen solujen toimintojen kanssa? Ei voi kuin toivoa, että kaiken innostuksen keskellä myös haittoja ymmärretään tutkia riittävästi. (Nature)

Vähä uni liittyy lihavuuteen

Lihavuusepidemian syitä miettiessä unitutkijat ovat havainneet lyhyen unen liittyyvän lihavuuteen. Amerikkalaiset tutkijat havaitsivat, että alle viisi tuntia yössä nukkuvien riski painonnousuun oli merkitsevästi suurempi kuin 6-7 tuntia yössä nukkuvien. Lyhytunisilla rasvakudos kertyi erityisesti vatsan alueen elimistön ympärille. Vaikka havainto tehtiin alle 40-vuotiailla tummaihoisilla ja latinalaisamerikkalaiseen rotuun kuuluvilla, samansuuntaisia havaintoja on tehty aikaisemmin myös muualla. Yhdysvalloissa yöunen määrä on kuluneen vuosikymmenen aikana lyhentynyt. Vuosien 2001-2009 välillä yli 8 tuntia nukkuvien amerikkaisten osuus väestöstä on pudonnut 38 prosentista 28 prosenttiin. (Sleep)

Sikainfluenssan kahdet kasvot

Iso-Britanniassa alle 15-vuotiaiden sairastuvuus sikainfluenssaan oli kymmenen kertaa yleisempää kuin sairastuvuus normaaliin kausi-influenssaan. Valtaosa tapauksista oli lieviä eikä niiden takia tarvinnut käydä lääkärissä. Tähän johtopäätökseen on tultu tutkittaessa väestön veren vasta-ainetasoja pandemian jälkeen.

Yhdysvalloista raportoidaan, että huhtikuun 2009 ja tammikuun 2010 välillä sikainfluenssaan kuoli lähes 300 alle 18-vuotiasta. Tämä on neljä kertaa enemmän kuin viime vuosien aikana normaaliin kausi-influenssaan kuolleiden lasten ja nuorten määrä.

Vaikka sikainfluenssa oli lapsilla ja nuorilla keskimäärin lievä, suuren joukon sairastuessa ilmeni tavallista enemmän kuolemantapauksia ja vaikeita taudinmuotoja. (Lancet)

Pentti Huovinen, erikoislääkäri, tutkimusprofessori

Tiedeuutiset on julkaistu 9.4.2010 ilmestyneessä Pulssilehdessä ja on löydettävissä internet-sivulta Pulssilehti. Lehti on ilmestynyt myös Turun Sanomien liitteenä 11.4.2010.