Kirjoituksia ja puheita vanhat

Unesta kuultua

26.12.2011

Sain hiljattain olla mukana Turun alueen tuki- ja liikuntaelinyhdistys ry Tuklin järjestämässä illassa ja kuunnella suomalaisen unitutkimuksen gurun, dosentti Erkki Kronholmin esitystä unen terveysvaikutuksista. Yleinen luulo on, että nykyään ihmiset nukkuvat paljon vähemmän kuin vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Väitteen tueksi on heitetty erilaisia syitä, kuten TV:n katsomisen lisääntyminen, nuorisoa valvottavat tietokonepelit ja muutenkin hektinen elämän riento.

Kronholmin mukaan suomalaisten yöunen pituus ei ole merkittävästi lyhentynyt kuluneen 30 vuoden aikana. Keskimääräinen unen pituus 1970-luvun lopussa oli 7½ tunnin tienoilla, kun se tänään se on vain varttitunnin lyhyempi. Tärkeää kuitenkin on, että lyhytunisten eli alle 5 tuntia nukkuvien tai pitkäunisten eli yli 9 tuntia nukkuvien määrä ei ole muuttunut seuranta-aikana. Yöunen lyheneminen johtuu Kronholmin mukaan satunnaisen unettomuuden lisääntymisestä. Normaalia elämää elettäessä unen pituus ei siis ole lyhentynyt. Elämän riento on vain sellainen, että unettomuus iskee nykyään useammin kuin 30 vuotta sitten.

Dosentti Kronholm kertoi myös uutisia Kanadasta. Siellä on havaittu, että talviaikaan siirtyminen vähentää joiksikin päiviksi liikenneonnettomuuksien määrää. Kesäaikaan siirtyminen taas lisää niitä. Ilmiön syyksi kerrotaan, että talviaikaan siirryttäessä yöuneen tulee tunti lisää, kun taas kesäaikaan siirryttäessä yöuni jää tunnin lyhyemmäksi. Lyhemmän yöunen jälkeen aiheutuu enemmän liikenneonnettomuuksia ja pitempään nukuttaessa taas säästytään niiltä.

Unella on merkitystä tunteiden säätelyssä. Tätä todistaa tutkimus, jossa hyvin nukkuneille ja toisaalta valvoneille koehenkilöille näytettiin eriasteisesti surullisia ja iloisia kasvokuvia. Unen puutteesta kärsineiden koehenkilöiden kyky tunnistaa kasvokuvien ilmeitä oli selvästi huonompi kuin hyvin nukkuneiden. Uni siis vaikuttaa siihen, miten aistimme kanssaihmistemme tunteet. Hyvä neuvo siis on, että ainakin ennen liikeneuvotteluja tai muutoin tärkeitä tapaamisia kannattaa yrittää nukkua hyvin.

Jos emme nuku tarpeeksi, myös ärsytyskynnys laskee. Väsynyt ärtyy helposti pienimmistäkin impulsseista. Kansa on tiennyt tämän jo kauan ennen tutkijoita puhuessaan ”väärällä jalalla nousemisesta”. Ilmiön kemiallinen taustakin on nyt selvitetty. Etuaivot säätelevät molemmin puolin keskiaivoissa olevien mantelitumakkeiden aktiivisuutta ja jarruttavat niiden liiallista toimintaa. Unen puutteessa etuaivojen jarruefekti ei enää toimi ja siksi aggressiot nousevat helpommin pintaan.

Unesta löytyy vastaus siihenkin, miksi aika kultaa muistot? Dosentti Kronholm kertoi sen johtuvan siitä, että nukuttaessa kevyt REM-uni pyyhkii aikojen kuluessa tunteet pois muistijäljistä. REM-unen nimi tulee englanninkielisistä sanoista ’rapid eye movement’ eli sen aikana tapahtuu nopeita silmänliikkeitä ja aivot toimivat kohtuullisen vilkkaasti vaikka ihminen nukkuu. REM-unen haalistaessa tunteita, itse muistijälki kuitenkin vahvistuu. Tällä mekanismilla elimistö suojelee ihmistä. Olisi nimittäin aika vaikea tilanne, jos pitkiäkin aikoja sitten kokemiemme surullisten tapausten muisteleminen aiheuttaisi aina vuolaan itkun.

Kaikkea jännittävää siis tapahtuu unen aikana. Toivotan kaikille lukijoille hyvää ja riittävän pitää yöunta!

Pentti Huovinen

Kirjoitus on julkaistu Koroiset-lehden numerossa 4/2011.