Pentti Huovinen

Kirjoituksia ja puheita vanhat

Ystävällisyys luo terveyttä

Toiset ihmiset ovat meille tärkeitä. Tarvitsemme toisiamme selvitäksemme jokapäiväisestä elämästä. Tarvitsemme toista ihmistä myös oppiaksemme tuntemaan itseämme. Toisten sanoista, käytöksestä ja ilmeistä heijastuu millaisia olemme ja miten meihin suhtaudutaan. Kun ihmisillä ei ole yhteyttä toisiin ihmisiin, käsitys omasta itsestäkin vähitellen muuttuu.

Peräti kolmasosa suomalaisista asuu yksinään. Vaikkei yksin asuminen välttämättä tarkoita yksinäisyyttä, vaara on kuitenkin olemassa. Yksinäisyyden ja siihen liittyvän masennuksen parasta ehkäisyä on keskustelu toisten ihmisten kanssa. Ja erityisesti sellainen keskustelu, jonka jälkeen tuntee mielihyvää ja kokee saaneensa voimaa. Erään tutkimuksen mukaan jo 10 minuutin mukava puhelinkeskustelu vastaa terveysvaikutuksiltaan lyhyttä kävelylenkkiä.

x x x

Nauraminen on useimmiten hyvän olon merkki. Jos nauran yksikseni, kaikki pitävät minua hiukan kahjona. Mutta kun nauran toisten ihmisten kanssa, nauraminen on mitä luonnollisin tapahtuma. Naurulla onkin runsaasti positiivisia terveysvaikutuksia.

Eräs naispuolinen tuttavani kertoi tavanneensa pitkästä aikaa kouluaikaisen tyttökaverinsa. Heillä molemmilla oli sattumalta ollut aikaa, ja niinpä he olivat menneet läheiseen kahvilaan muistelemaan menneitä. Tuttavani kertoi, että he juttelivat kaksi tuntia. Ei niin, että he molemmat olisivat puhuneet vuorotellen, vaan he puhuivat päällekkäin ja ihan eri asioista. Mutta kummallakin heistä oli niin hauskaa, etteivät muistaneet aikoihin kokeneensa vastaavaa.

Tutkimusten mukaan menneiden muisteleminen laskee stressihormonien tasoja. Ja stressin helpottaessa elimiston kuluminen vähenee. Mielihyvän myötä ihminen saa uutta energiaa.

x x x

Mielihyvää tuottavan kanssakäymisen edellytys on, että osoitamme toisillemme kunnioitusta. Kunnioituksen osoittaminen voi olla joskus pienestä kiinni. Muistan potilaan, joka kertoi olevansa hyvällä tuulella. Syynä oli se, että hänen pitkäaikainen naapurinsa, joka ei koskaan aikaisemmin ollut tervehtinyt, oli aamulla sanonut hänelle: ”Hyvää huomenta!” Pilvinen päivä muuttui aurinkoiseksi. Naapuri ei siis vihannutkaan häntä!

Samalla tavalla kuin tervehdys, myös kiitos tuottaa mielihyvää. Autoilijat heilauttavat yhä useammin kättään kiitokseksi toiselta tietä saatuaan. Joskus jopa jalankulkijat kiittävät autoilijaa kädenheilautuksella, vaikka heillä on etuoikeus ylittää katu suojatietä pitkin. Liikenneturvallisuus on kohteliaisuutta tärkeämpää, mutta kohteliaisuuskin kannattaa. Ratin puristamisen ja hampaiden kiristämisen sijaan tulee leppoisampia ajatuksia. Yhdessähän tässä liikenteessä ollaan.

Hätkähdin kun lastenlääkäriystäväni kertoi vastaanotolla tekemästään havainnosta. Lääkärikäynnin päätteeksi hänellä on ollut tapana antaa lapsille pieni tarra. Vielä 1990-luvulla lähes kaikki lapset kiittivät tarran saatuaan. Nyt 2010-luvulle tultaessa enää aniharva kiittää tarrasta, vaikka ovat selvästi mielissään sitä rasiasta valitessaan. Mikä on muuttunut suomalaisissa perheissä?

Pienillä asioilla voi olla arvaamattoman suuri merkitys. En olisi yhtään yllättynyt, jos joskus julkaistaisiin tutkimus kohteliaisuuden ja toisten huomioon ottamisen vaikutuksesta terveyteen. Sillä jos kiitos tuottaa mielihyvää, sen pitäisi myös edistää terveyttä. Niin kiitoksen antajan kuin sen saajankin.