Tavoitteet

Olen toiminut Turun kaupunginvaltuuston jäsenenä 2009-2017. Vaalikaudella 2008-2012 olin peruspalvelulautakunnan jäsen sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja. Vuoden 2013 alusta toimin kahden vuoden ajan Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana sekä kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajana. Vuoden 2017 keväällä olen jälleen istunut Turun kaupunginhallituksessa, nyt jäsenenä.

Poliittisia linjauksia kunnallisvaalikaudelle 2017-2020:

Uskon työntekoon, mutta myös siihen, että kaikista suomalaisista, heikoimmistakin, tulee pitää huolta.

1. Vanhusten tulee voida luottaa siihen, että heillä on aina saatavilla heidän tarvitsemansa hoito ja hoiva.

2. Perheillä tulee olla mahdollisuus valita juuri heidän lapsilleen sopiva päivähoitomuoto; kaikki alle 3-vuotiaat tulee voida hoitaa pienryhmässä.

3. Huonolla johtajuudella eivät mitkään henkilömitoitukset riitä. Huomio tulee kiinnittää johtamiseen kaikilla tasoilla. Johtajien kierrätys on tehtävä mahdolliseksi kunnallisessa organisaatiossa. On myös voitava tunnustaa, ettei kaikista ole johtajiksi.

4. Laatujärjestelmien käyttöönotolla on varmistettava se, että tehdään mitä luvataan.

Terveydenhuolto? Sote-uudistuksen toteutuessa valtuustossa tarvitaan nyt sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijaa, joka on valmis pitämään turkulaisten puolta. Oikeus valita lääkäri ja luottamuksellinen potilas-lääkärisuhde muodostavat hoidon perustan.

Iäkkäät kaupunkilaiset? Iäkkäille on joustavasti tarjottava heidän tarvitsemansa palvelut. Kotona asumista ja yksinäisyyttä vähentävää yhteisöllisyyttä on tuettava. Kenenkään ei tule pelätä sitä, ettei heistä pidettäisi huolta.

Lasten päivähoito? Jokaiselle perheelle tulisi antaa mahdollisuus valita sopiva lasten päivähoitomuoto. Lapsia kotona hoitavia ei pidä rangaista tarjoamalla muille ilmaista kunnallista päivähoitoa, vaan kaikkia hoitomuotoja on tuettava tasapuolisesti. Päiväkotien ryhmäkokoja on pienennettävä. Suuret päivähoitoryhmät ovat mikrobien tehosekoittimia. Jos jollain työpaikalla sairastuisi yhtä helposti kuin päiväkodissa, olisi asiaan jo aikoja sitten puututtu! Eikä tässä vielä kaikki. Tarttuvat taudit leviävät yhteiskuntaan lasten kautta. Kun lasten sairastuvuus vähenee, samalla vähenee myös aikuisten ja iäkkäiden sairastuvuus.

Koulut? Peruskoulun alimpien luokkien lapsille tulee turvata lähikoulun palvelut ja turvallinen, mahdollisimman lyhyt koulumatka. Opetusryhmien kokoon tulee koko ajan kiinnittää huomiota. Lukioiden osalta tärkeintä on mahdollisimman laadukas opetus ja monipuoliset ainevalikoimat. Kouluilla on säilytettävä mahdollisuudet erikoistua ja painottua esim. kieliin ja musiikkiin. Ammatillisen koulutuksen vetovoimasta on pidettävä huolta.

Yliopisto ja korkeakoulut? Turun yliopiston on maailmanluokan monialainen tutkimusyliopisto, jolla on merkittävä alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen asema. Yliopistossa työskentelee yli 3000 työntekijää ja opiskelee yli 20 000 opiskelijaa. Turun kaupungilla ja yliopistolla on ollut aina läheinen suhde. Turun kaupungin on omalta osaltaan jatkettava yliopiston tukemista kaikin mahdollisin tavoin. Turun alueen korkeakoulujen välisen yhteistyön pitkäjänteistä tukemista on jatkettava.

Turku on edelleen kulttuuripääkaupunki Turku on Suomen historiallisesti arvokkain kaupunki. Kulttuuripääkaupunkihanke 2011 oli tavattoman tärkeä eurooppalainen tapahtuma, joka hoidettiin kunnialla. Kulttuuri on hyvinvointiyhteiskunnan olennainen osa. Ilman monipuolisia musiikki- ja kulttuuriharrastusmahdollisuuksia Turkuun ja Varsinais-Suomeen ei saada osaajia. Olen musiikkitalon rakentamisen kannattaja, mutta tällä hetkellä ei ole muita hankkeen tukijoita juuri näkynyt. Milloin talo saadaan, riippuu siitä, milloin saadaan laajempi kannatus asialle.

Verotus? Kokoomuksen johdolla on Turun kaupungin budjetti saatu tasapainoon. Kun myös Turun talousalueen tulevaisuus näyttää valoisalta, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kaupungin kehittämistä.

Työ ja elinkeinoelämä? Työn tekemisen ja vastaanottamisen pitää olla aina kannattavaa. Ilman yrityksiä ei ole työtä. Terve Turku tarvitsee yrityksiä. Turkua pitää rakentaa yhdessä elinkeinoelämän ja yrittäjien kanssa niin, että heidänkin edut otetaan huomioon.

Liikunta? Liikuntamahdollisuuksia tulee tarjota monipuolisesti kaikille kaupunkilaisille, mutta erityisesti lapsille ja nuorille. Ylipaino on vakava uhka terveydelle ja liikunta on olennaisen osa sen torjumista.

Ilmastonmuutos? Turun tulee olla kestävän kehityksen suunnannäyttäjä. Asuin ja liiketoiminta-alueet sekä liikenneväylät on suunniteltava luontoarvot huomioon ottaen. Sähkö- ja lämpöenergiaa on tuotettava suojellen hengitysilmaa. Jätteiden lajittelua, erilliskeräystä, kierrätystä ja hyötykäyttöä on parannettava.

Itämeri ja saaristo? Itämeren ja saariston suojeleminen on Turun ja turkulaisten velvollisuus. Päästöjen vähentäminen ja osallistuminen aktiivisesti kansainväliseen suojelutyöhön ovat kaupungin ensisijaisia tehtäviä.

Aurajoen ranta ja viherreitit? Kaunis Aurajokiranta on hyvä esimerkki onnistuneesta kehitystyöstä. Viher- ja ulkoilureittiverkostojen kehittämistä ja rakentamista on jatkettava.

Miksi nämä tavoitteet ovat minulle tärkeitä?

Terveys on tärkeimpiä koko elämään vaikuttavia tekijöitä. Vaikka jokainen meistä voi edistää ja suojella terveyttään omilla valinnoillaan, meillä on kuitenkin oikeus odottaa, että yhteiskunta tukee kaikin tavoin kansalaisten tervettä ja turvallista elämää. Me tarvitsemme varmuuden siitä, että meistä huolehditaan kun emme siihen itse pysty.

Vanhainkotien asiat eivät ole kunnossa! Parhaillaan ollaan ratkaisemassa, miten yhteiskunta järjestää iäkkäiden oikeuden sellaiseen hoivaan ja hoitoon kuin he kullakin hetkellä tarvitsevat. Lähes joka neljäs 75 vuotta täyttänyt suomalainen tarvitsee toimintakyvyn heikkenemisen takia säännöllisiä palveluja. Tällaisia ovat kotipalvelut, kotisairaanhoito, omaishoidon tuki sekä ympärivuorokautinen hoito. Vanhuspalvelulain tarkoitus on turvata myös kuntouttavat palvelut. Sairaalan vuoteessa maatessa muutoin hyväkuntoisen ikäihmisen liikuntakyky heikkenee nopeasti, jos häntä ei asianmukaisesti kuntouteta.

Jokaisen tulisi voida vaikuttaa omaan hoitoonsa. Jos halutaan saada apua kotiin, sitä tulee järjestää. Mutta jos kotona asuminen käy liian raskaaksi, tulee olla mahdollisuus päästä ilman viivettä ympärivuorokautisen hoidon piiriin. Tieto tästä luo turvallisuutta.

Keskustelu vanhuslain sisällöstä keskittyi siihen, kuinka monta hoitajaa laitoksissa tulee olla hoidettavaa kohti. Lisäkäsiä varmaan tarvitaan. Mutta pelkkä henkilömitoitukseen tuijottaminen on ammattitaidon ja asenteen halveksimista. Mielenkiintoista on, että juuri ne tahot, joiden pitäisi arvostaa osaamista ja ammattitaitoa, innokkaimmin puhuvat työntekijämääristä.

Huono johtaminen luo epäterveen työilmapiirin ja tuhoaa työntekijöiden motivaation tehdä työtä. Silloin eivät riitä mitkään henkilöstömitoitukset. Hyvä johtaja sen sijaan saa työntekijät tekemään työtään tehokkaasti. Hän on osaaja ja esimerkki, joka on sitoutunut työhönsä ja sen tavoitteisiin. Hän kunnioittaa ihmisiä ja heidän taustaansa.

Kotiapu, kotisairaanhoito ja omaishoitajien tuki tarvitsevat samanlaiset laatuvaatimukset. Iäkkäistä kansalaisista on välitettävä ja heille on avoimesti kerrottava kaikista heidän oikeuksistaan. Nyt tuntuu siltä, että kunnat välttävät kertomasta senioreillemme heidän oikeuksistaan säästääkseen rahaa.

Suuret päivähoitoryhmät aiheuttavat vuosittain jopa 200 000 turhaa korvatulehdusta. Ensisijaisesti tulisi tukea kotihoitoa. Jos kotihoito ei ole perheelle mahdollinen vaihtoehto, tulisi kaikilla lapsilla olla oikeus hoitoon pienryhmissä tai perhepäivähoidossa.
Mitä enemmän lapset sairastavat infektioita, sitä enemmän sairastaa koko yhteiskunta. Lapset ovat infektioiden portti yhteiskuntaan. Tutkimus on osoittanut, että vähentämällä lasten infektioita vanhusten infektiosairastavuus laskee. Antibioottien käyttö vähenisi dramaattisesti, jos lapset - erityisesti alle 3-vuotiaat - hoidettaisiin pienryhmissä ja kotona. Samalla antibioottien teho säilyy pitempään, mikä olisi yhteiskunnalle kultaakin kalliimpi asia.

Tarvitaan todellinen muutos!

Työssäni olen oppinut tuntemaan monipuolisesti terveydenhuollon sektorin niin hallinnolliselta kuin käytännönkin työn kannalta. Olen kiertänyt terveyskeskuksia Inarista Espooseen ja toiminut yhteistyössä lähes kaikkien Suomen sairaaloiden asiantuntijoiden kanssa. Yksityissektorikin on tullut tutuksi 30 vuoden ajalta.

Haluan olla rakentamassa kansalaisia palvelevaa, osaamiseen ja asiantuntemukseen perustuvaa sote-järjestelmää.

Päivitetty 3/2017